Blogi

Beiroaa Portugalista

Itse tehtyä 29.3.2016

Kirjoitin aiemmin huikeasta lankakaupasta Lissabonissa. Vierailin Retrosariassa viime kesänä, enkä tokikaan poistunut sieltä tyhjin käsin. Valinnan vaikeus oli valtava, mittavan harkinnan jälkeen päädyin muutamaan vyyhtiin paikallista Beiroa-villaa.

Ensituntuma oli varsin karhea, mutta Beiroan sävymaailma vei mennessään. Lisäksi kaikissa väreissä on mukana ruskeaa, mikä antaa oman lisänsä kokonaisuuteen. Ostohetkellä mielessäni oli kirjoneule, ja neuloinkin Beiroasta ensin kuviolliset kämmekkäät (ilmainen ohje Ravelryssä). Mielestäni kaunis lanka pääsee kuitenkin parhaiten oikeuksiinsa isommissa neulepinnoissa.

Olen satunnaisesti googlaillut sopivaa ohjetta, ja viime viikolla tärppäsi! Simppeli ohje Beiroa-peittoon löytyi ehdottomasti tutustumisen arvoisesta Crafty Queens -blogista. Jättipeittoa langoistani ei saa, mutta pienen ja sitäkin somemman. Sellaisen mutkassa kelpaisi istuskella parvekkeella vielä hieman viileinä kevätiltoina – ja kukaties nautiskella samalla tilkkanen niin ikää Lissabonista hankittua portviiniä!

—

A yarn straight from Portugal: Beiroa. Made from the wool of Bordaleira Serra da Estrela sheep.

Kesäverhot ikkunaan

Viime yönä siirryttiin kesäaikaan (tervetuloa valoisat illat!), joten päätin päivittää myös talviverhot kesäverhoihin. Muutimme Kumpulasta Käpylään pari vuotta takaperin, ja tässä kodissa olen luottanut Marimekon kuoseihin. Eteisessä on peräti Marimekon tapettiakin.

Kesäverhona keittiössä on palvellut Maija Louekarin Kuiskaaja vuodelta 2007 (linkki vie metkalle japaninkieliselle sivustolle, kankaasta oli huonosti kuvia tarjolla etenkin tuossa värissä, ja oma verhoni on taitteilla kaapissa – ei kuvauskunnossa ennen perusteellista silistystä siis). Talviajan luottokuosina puolestaan toimii Teresa Moorhousen sinivoittoinen Kaunis kauris, josta meillä on myös pussilakanat.

En varsinaisesti aikonut pistää Kuiskaajaa jäähylle, mutta Marimekon uutuuskuosi Kasvu teki lähtemättömän vaikutuksen. Ensimmäisen kerran kohtasin kuosin Sokoksen keittiötarvikeosastolla astiapyyhkeen muodossa. Se kummitteli mielessäni parin viikon ajan, eli mikään ex tempore -ostos uusi verhokangas ei ollut.

Kankaan hankin torstaina ja verho valmistui perjantaina, kiitos pääsiäisvapaiden. Kangaskauppias kyseli, olisinko kaivannut ompelupalvelua, mutta ilmoitin heti ompelevani verhon itse. Se sujui ripeästi, sillä jätin hulpioreunat näkyviin – ommeltavaa oli vain ylä- ja alareunoissa. Silitysraudasta oli iso apu, silitin käänteet ennen ompelua, jolloin nuppineuloja ei juurikaan tarvittu.

Uuden kevätverhon ompelua — Kasvu on tavallaan hempeä kukkakuosi, tavallaan kaikkea muuta. Huh, Maija Louekari on huipputaitava!

Jos jotain olen kankaiden hankinnasta oppinut, niin ihastuttavan kuosin kohdalla ei kannata liiaksi aikailla. Yllämainittua Kuiskaajaa ei taida saada enää mistään, ja asianlaita lienee samoin Jenni Tuomisen Marimekolle suunnittelemien huikeiden kuosien Kuunlilja ja Unessa kohdalla. Pieni mahis on toki löytää kangasta käytettynä, mutta silloin tarvitaan hurjan hyvää tuuria, ja mitoituksenkin pitäisi siinä tapauksessa osua kerralla kohdilleen.

Aina on tietysti jotain klassikkokuoseja, jotka pysyvät mallistossa vuodesta ja jopa vuosikymmenestä toiseen… Mutta kiitos ei, ei Unikkoa meille. Sitä paitsi kangashankinnat ovat kohdallani hyväksi toviksi suoritettu, olen uuteen verhoon supertyytyväinen!

—

It’s time to change summer curtains – large flowers and leaves. Kasvu is a coated cotton fabric by Marimekko, the pattern is drawn by Maija Louekari.

Bowie-huivi

Itse tehtyä Lankaostoksilla 26.3.2016

Instagram on aika hurja paikka. Seuraan siellä etenkin monia ulkomaisia neulebrändejä, ja toisinaan kuvavirran selaaminen tulee kalliiksi! Tammikuussa päädyin @republicofwool-seuraajaksi, ja muutamaa iltaa myöhemmin olinkin jo tehnyt lankatilauksen Jenkeistä.

Olin sopivasti linjoilla, kun Republic of Woolin nettikauppaan oli tullut pieni Bowie – Twist Fingering -erä myyntiin. Tilasin sitä oitis kaksi vyyhtiä eli yhden huivin tarpeiksi, ja puolta tuntia myöhemmin kyseinen erä olikin jo loppuunmyyty. Kannatti toimia ripeästi!

Republic of Woolin Michele postitti tilaukseni seuraavana päivänä, Suomeen langat matkasivat Ameriikasta parisen viikkoa. Odottaminen tulliselvityksineen kannatti, lanka neonvärivivahteineen on hurjan kaunista.

Toroni-huivi Repulic Of Woolin langasta — Bowie – Twist Fingering, 80 % Superwash Merino Wool / 20 % Nylon

Sopiva huivimallikin löytyi nopsasti Work even -blogista. Ohje on hirmuisen helppo, nurjia kerroksia heittelin väliin ihan fiilispohjalta. Ne tuovat mukavaa säröä kokonaisuuteen.

Tekemiseen kului ilta poikineen, mutta huivit ovat siitä mukavia käsitöitä, että ne on helppo napata mukaan erilaisiin menoihin. Kotisohvan ohella neuloin tätä huivia muun muassa yhden ystäväni keinutuolissa, toisen nelikymppisillä, bussissa, lähijunassa ja kaukojunassa.

Tämä oli hyvä ohje – huivi oli valmis silloin kun lanka oli lopussa.

—

Yarn: Bowie – Twist Fingering
Pattern: Toroni Shawl

Ristipistellen

Itse tehtyä Ristipistoja 14.3.2016

Netissä surffatessa voi bongata esimerkiksi huippuhienon ristipistomallin. Ranskalaisen AD/tekstiilisuunnittelija Maevi Colominan La Valise à Pois -sivustolla kohtasin hodarin sinapilla, ja tiesin heti, että se olisi seuraava ristipistotyöni. Hot dog valmistui ripeästi ja pääsi peräti kehyksiin asti, vielä en harmikseni ole bongannut sille sopivaa kaveria. Ehkä ranskikset tai limutölkki, jotain pikaruokaan liittyvää ehdottomasti!

Maevi Colominan huikeista luomuksista tekisi mieli toteuttaa myös pöllö tai tiikeri Wild Cross -sarjasta. Tarkkoja ohjeita moisiin ihanuuksiin on tarjolla Etsyssä. Myös merihenkinen Ahoy!-kokonaisuus näyttää hurjan hienolta. Jos ei muuta, niin siitä voisi pistellä itselleen yhdet sydänlasit.

Kestosuosikkini ristipistorintamalla on kuitenkin Taistelevat metsot, jonka haaveilen toteuttavani neonväreissä. Värisuunnittelu on vaan osoittautunut yllättävän haastavaksi, olen pyöritellyt kuvaa tietokoneellani jo useampaan otteeseen, mutten ole vielä täysin tyytyväinen kokonaisuuteen. Niin isotöisen kuvion kohdalla värien pitää olla täysin kohdillaan ennen aloittamista.

Neonvärien vielä hakiessa sopivaa järjestystä olen toteuttanut pikkutöitä, kuten tämän avaimenperän. Lisäksi suunnitelmissa (niitä nimittäis piisaa!) on ristipistellä tauluksi joku kamalan ihana tai ihan kamala värssy Antti Holman mahtavasta teoksesta Kauheimmat runot.

—

Hot Dog cross stitch pattern is available @ Etsy.

Pusero ja kaulaliina

Itse tehtyä 13.3.2016

Hattuhyllyn perukoilta bongattua: ihan tuikitavallinen parimetrinen kaulaliina. Neuloin tämän jo pari vuotta takaperin, mutta kaulaliina on jäänyt suorastaan anteeksiantamattoman vähälle käytölle. Onneksi asiaan on helppo tehdä muutos, kaulaliina pääsee siis mukaan kevätseikkailuihini!

Kaulaliina on neulottu BC Garnin Semilla Grosso -luomuvillasta. Muistan, että väritys valikoitui sen mukaan, millaisia jämäkeriä lankalaatikostani paljastui. Harmaata lankaa oli enemmän kuin rusehtavaa, joten se pääsi huivin pääväriksi.

Ohjeena oli lankakauppa Kerän blogista löytyvä Yhden illan tuubihuivi. Kaunis neulos (2 o, 1 o kiertäen, 1 n) toimii hienosti myös tällaisessa pitkässä huivissa.

Ylläolevissa kuvissa näkyy myös iki-ihana Martti Syrjä -neuleeni. Sitä en sentäs ole neulonut itse, vaan Martin koristama neuletakki on osa Ivana Helsingin Provinssi -87 -mallistoa.

Kaulaliina syntyi siis jämäkeristä, ”päätyö” Semilla Grossosta oli simppeli villapaita. Ohje on Jonna Hietalan Kerällä-kirjasta. Raglan-mallia tämäkin, ohjeen otsikkona komeili Kaula-aukosta alaspäin. Kyseinen tekniikka on ehdottomasti suosikkini mitä villapaidan neulomiseen tulee.

Ja jos joku ihmettelee, miksi minulla oli jämälangoissa Semillaa parissa eri värissä vaikka villapaita on yksivärinen, niin alunperin siis ostin langat ihan muuta projektia varten. Vaan kerrankos sitä suunnitelmat heittävät kuperkeikkaa!

Kuvista myös huomaa, että allekirjoittanut on varsin laiska pingottamaan valmistuneita neuletöitä. Kastelu voisi tehdä etenkin paidan helmalle kutaa… Onneksi se ei ole vielä liian myöhäistä.

—

A scarf and a sweater. Yarn: BC Garn Semilla Grosso, 100% organic wool.

Kirjoneulekirja x 3

Kirjahyllyllä 9.3.2016

Kolme ulkoasultaan varsin erilaista, mutta sisällöltään samankaltaista kirjaa: Suuri kinnaskirja, Siberi lilled ja Vettlingar / Mittens. Kaikki koostuvat kauniista kirjoneulemalleista, etenkin Suuren kinnaskirjan tarjonta on päässyt jo puikoillekin asti, muiden kirjojen malleja olen vasta selaillut haltioituneena.

Suuri kinnaskirja on nimensä mukaisesti suuri: mukana on yli sata kirjoneulemallia ympäri Viroa. Kirjan alussa on perehdytty virolaiseen kinnasperinteeseen, aikoinaan muun muassa uskottiin, että neuleeseen tehdyt kuviot ja niihin liittyvä viesti tuovat onnea ja suojaavat pahalta. Kintaissa oli maagista voimaa!

Eri kuvioilla on niin ikää ollut omat merkityksensä, esimerkiksi kolmio-ornamentit suojasivat sairauksilta. Menneinä vuosisatoina kintailla oli suuri merkitys arjen ohella myös häissä (häihin valmistautuva morsian neuloi kymmeniä kinnaspareja) ja hautajaisissa (vanhan itämerensuomalaisen tavan mukaan vainajalle puettiin kintaat käteen), kaikkinensa kirjaan koottu ytimekäs kinnashistoria oli ältsin mielenkiintoista luettavaa.

Kirjassa on edustettuina lähes kaikki Viron pitäjät, joiden kinnastarjontaa olen muutes päässyt ihastelemaan myös Muhun museossa Koguvan kylässä Muhun saarella pari vuotta takaperin. Esillä oli runsaasti kuvioituja kintaita, joiden ihanat neulotut pinnat ovat jääneet elävästi mieleeni.

Siberi Lilled puolestaan on oikeastaan ”vain vihkonen täynnä värikkäitä kukkasia”. Se tarttui matkaani tallinnalaiselta torilta, missä julkaisua kauppasi sen toimittanut Külli Jacobson. Vihko sisältää 16 kukkakuvioista kirjoneulemallia, kaikki siperialaismummo Ossipova Mannin mallikirjasta. Mikäli tulkkasin oikein, niin nimi Siberi lilled tarkoittaakin siperialaisia kukkia. Kaikki tekstit ovat viroksi, onneksi mallikertojen tulkitsemiseen ei tarvita kielitaitoa. Olenkin katsellut sujuvasti pelkkiä kuvia. Kukat voisivat muuten toimia oivallisesti myös ristipistotyössä…

Satunnaisen torimyynnin lisäksi vihkoa näyttäisi olevan virolaisten kirjakauppojen (mm. Apollo) valikoimissa noin kymmenen euron hintaan. Ehdottomasti jokaisen sentin arvoinen sijoitus.

Pelkistetympiä kuvioita tarjoaa islantilainen Vettlingar / Mittens, jonka värikkäitä malleja näyttäisi olevan myös Ravelryssä. Vierailin Islannissa niin ikää pari vuotta takaperin, ja vaikken islantilaisneuletta ostanutkaan, niin jotain paikalliseen käsityöhön liittyvää oli mukavaa hankkia muistoksi.

Tämän kirjan mallit suorastaan vaativat tulla neulotuiksi ärhäkän värisistä langoista, heti tuli mieleen Edison Bulb Madelinetoshin värikartasta.

—

Three books full of beautiful knitting patterns: Suuri kinnaskirja, Siberi lilled and Vettlingar / Mittens.

Viitosen puikoilla

Itse tehtyä 3.3.2016 2 Comments

Neulomisaiheisiin suosikkeihini lukeutuu myös espanjalainen We are knitters. WAK on erikoistunut pakkauksiin, joihin kuuluu neuletyön kaikki osaset: ohje, lanka, puikot (huippuhienot!) ja jopa työn päättelyyn tarvittava neula. Paketin kyljessä lukee osuvasti All the happiness in a kit. Nyt jos koskaan on brändäys kohdillaan! ;)

Omalta osaltani avasin pelin viime kesänä, jolloin tilasin tarvikkeet Dill tee -toppiin. Mitoitus oli tarkkuutta one size, fits all, mutta tein silti ihan ekana mallitilkun.

Kesällä oli kiva neuloa puuvillalankaa, ja takakappale valmistuikin vauhdilla. Sitten tapahtui jotakin, mitä neuletöiden kohdalla yllättävän usein tapahtuu: puikoille päätyi ihan toinen työ. Toppi valmistui siis vasta joululomalla… Sen olen kuitenkin oppinut, että neulominen on rentoa puuhaa, ja neulomusten valmistumisesta on turha ottaa stressiä, muilla elämänalueilla saa suorittaa ihan tarpeeksi.

Joustinneuletta + sileää neuletta + helmineuletta = Dill tee -toppi. Ohje oli ältsin helppo ja viimeisen päälle mietitty, sillä koko puseron saattoi toteuttaa 5 mm:n pitkillä puikoilla, myös hihansuut. Tällaisen kesäpuseron voisi neuloa myös toisessa, räväkämmässä värissä. Tai monivärisenä, mahiksia on.

Toisella kerralla kokoonkin olisi helppo tehdä pientä hienosäätöä. Nyt leveys oli kerralla juuri sopiva, mutta jos toteutan tämän ohjeen uudestaan, neulon sileä neule -osiosta hieman pidemmän. Nyt mennään juuri siinä rajoilla – häiritsevän lyhyt tämäkään ei onneksi ole, muuten olisin jo purkanut puseroa ja lisännyt kerroksia.

Kesä ja t-paitakelit, odotan teitä jo!

—

All the happiness in a kit. Yes, yes indeed! Dill tee by We are knitters.

Hempeitä sävyjä

Itse tehtyä 1.3.2016

Tämä pehmeä huivi valmistui jo tovi takaperin. Se on löytänyt paikkansa sohvankaiteelta, sillä huivi toimii tarvittaessa oivallisesti torkkupeittona. Siihen tarkoitukseen se soveltuu jopa kaulaan kietaisua paremmin, sillä tiheys ei täysin vastannut ohjeessa mainittua, ja huivistani tuli ”vain” parimetrinen. Parikymmentä senttiä alamittainen siis, sillä paras huivini on noin 230 cm, ja asettuu kaulalle suorastaan täydellisesti.

Ohje on – yllätys, yllätys – peräisin Huivileikki-kirjasta! Tykkään huivin mallista kovin, sitä oli mukava neuloa. Sopivasti keskittymistä, mutta kuitenkin niin simppeli, että neuloessa saattoi hyvin rupatella ystävien kanssa. Toteutan varmasti samalla ohjeella toisenkin huivin ennen pitkää, siitä aion sitten tehdä hieman pidemmän. Ja testaan tietty taas uutta väriyhdistelmää!

Henkinen mummo — Malli on Veera Välimäen, joten tässäkin pelataan osin lyhennetyin kerroksin.

Lankana on kotimainen Tukuwool Fingering, sain sitä vuosi sitten läksiäislahjasi vanhasta työpaikastani. Värit valikoituvat siis lahjalankojen mukaisesti, herkullisia hempeitä sävyjä.

Lisäysten toteutuksessa sooloilin hieman, joten lisäyskohdissa on kolot. Oikeastaan ne tuovat mukavaa särmää muutoin varsin vähäeleiseen huiviin. Langan kanssa puolestaan nuukailin eli käytin kerät viimeiseen senttiin asti. Kahdessa kohdassa väri vaihtuu siis kesken kerroksen, toteutus olisi ollut tyylikkäämpi, jos uusi väri alkaisi aina kerroksen alussa. No, seuraavalla kerralla sitten.

Jostain syystä tätä kuvaa katsellessa alkaa tehdä mieli jäätelöä. Yksi murueskimo, kiitos!

—

One more shawl: Pattern by Veera Välimäki.

Uusi ihastus: Madelinetosh

Lankaostoksilla 29.2.2016

Puikoilla on nyt uusi lankatuttavuus: Madelinetoshin Tosh Merino Light. Tähän(kin) lankaan törmäsin ekana Instagramissa, siellä vilahteli jo viime syksynä maistiaisia Madelinetoshin uudesta herkullisesta värikartasta. Muistan nähneeni kuvia ainakin Found Pottery -väristä, ja sisällytinkin sitä tilaukseeni, kun uudet värit olivat viimein saatavilla. Suomessa Madelinetoshin lankoja myyvät ainakin Kerä Tampereella, TitiTyy Jyväskylässä ja Snurre Helsingissä.

Omani tilasin TitiTyystä, ja toimitus oli supernopeaa. Tein tilauksen torstai-iltana ja langat olivat minulla lauantaina. Siinä on kieltämättä puolensa, että lähipostini on R-kioskin yhteydessä, paketit kulkevat myös viikonloppuisin.

Madelinetosh Tosh Merino Light — Värit ylhäältä alas: Electric Rainbow, Found Pottery ja Stovepipe.

Tähän mennessä olen ennättänyt neuloa vasta mallitilkun, mutta olen täysin myyty jo nyt: hohtavanväristä ja huippupehmeää villaa.

Uutta minulle olivat myös pikkuvyyhdit samaa lankaa. Unicorn Tails -nimellä kulkevissa vyyhdeissä on 48 metriä Tosh Merino Lightia. Suorastaan nerokas idea, sillä ärhäkkää tehosteväriä riittää helposti perusvyyhtiä pienempi määrä.

—

Unicorn Tails mini skeins by Madelinetosh, what a brilliant concept!

Voihan villatakki!

Itse tehtyä 28.2.2016

Villatakkien (ja -paitojen) neulominen on mukavinta ylhäältä alaspäin. Siten takkia pääsee jo varhaisessa vaiheessa sovittamaan, eikä kappaleita tarvitse myöskään ommella enää lopussa yhteen. Kaltaiselleni laiskahkolle neulojalle juuri passeli tapa siis.

Vime syksynä neuloin Louise Top Down -villatakin. Raglan-lisäykset oli helppo ottaa haltuun, enkä neulonut edes mallitilkkua. Samalla sain ensikosketukseni amerikkalaisen Quince & Co. -merkin lankoihin, se oli rakkautta ensisilmäyksillä. Villatakki syntyi nopsasti paksusta, ihanasta Ospreystä.

Nykyisin Quince & Co. -lankoja saa myös tamperelaisesta Lankakauppa Kerästä, eli ei tartte tilailla ulkomailta asti. Tampereelta minulle saapuikin ennen joulua erä fingering-vahvuista Terniä. Se on jo päätynyt vyyhdistä kerälle, ja ohjekin on katsottuna, mutta siitä lisää tuonnempana.

Viime lokakuun tokana päivä Lammassaaren pitkospuilla. Uudessa villatakissa hymyilytti, ja voi miten sileältä takki näissä kuvissa näyttääkään. On meinaan hieman nyppyyntynyt ahkerassa käytössä, pitäisikin vähän huoltaa sitä…

—

Love at first sight: Quince & Co.

Louise Top Down cardigan is knitted from aran weight Osprey by Quince & Company.