Blogi

Klassisen tyylikäs patenttineulekauluri

Kuten alkuviikosta kirjoitin, vuoden ensimmäinen neuletyö on jo valmis. Puikoilleni pääsi uudenvuodenaattona Other Loopsin Patent Loop Neckwarmer, mainio briossi- eli patenttinenulekauluri. Se valmistui parissa illassa ja on jo päässyt käyttöön!

Tätä klassisen tyylikästä kauluria oli tosi kiva ja huoleton tehdä, vaikka patenttineuleen kanssa saakin olla aika tarkkana. Virheitä ei meinaan niin vaan korjatakaan, jos jostain silmukasta on unohtunut langankierto, niin se on purkuhommia sitten. Niin saattaa käydä, jos pelaa neulomisen ohella Carcassonnea, kuten minä tein… Tällä kertaa selvisin vain yhden kerroksen purkamisella, kun huomasin virheen ajoissa. 

Langaksi valitsin Gepard Garnin Pura Lanaa värissä Cafe Latte. Alkuun hieman epäröin värivalintaani, sillä se tuntui tylsähköltä, mutta nyt olen täysin hurmaantunut tästä. Hillityn kaulurin kaveriksi voi aina asustaa ärhäkämmän pipon, jos kaipaa enemmän väriä.

Ai että, enteilen tälle kaulurille paljon käyttöä. Langan värin Cafe Latte -nimen kunniaksi voisin myös käydä joku päivä siemailemassa makoisan latte-kahvin jossain kivassa kahvilassa, kukaties pala porkkanakakkua siihen kylkeen. Ja kaikki herkuttelu tietysti kauluri kaulassa!

Patent Loop Neckwarmer by Other Loops, the loveliest neckwarmer right now!

Uusi vuosi, uudet neulomukset

Aijai, uusi ja taatusti neulonnan täyteinen vuosi aluillaan! Mielessä on niin monta houkuttelevaa neuleprojektia, etten oo ihan varma, mistä niistä edes aloittaisi. Vuoden ensimmäinen neuletyö on kuitenkin jo valmis. Puikoilleni pääsi uudenvuodenaattona Other Loopsin Patent Loop Neckwarmer, mainio briossikauluri. Tuleville päiville on luvattu sopivasti aurinkoa ja pakkasta, kelpaa ulkoilla kauluri kaulassa ja napata samalla myös kuva siitä!

Eilen illalla puolestaan aloitin sekä The Crown -sarjan katsomisen Netflixistä että Badana-villatakin neulomisen. Takin ohje on uusimmasta Laine-lehdestä, jota muutes nykyisin saa myös lehtipisteistä. Itse bongasin Laineen ensimmäisenä joulun alla Mikkelin keskustan S-marketin lehtihyllystä.

Puikoilleni pääsee pian myös Easy Beanie Multicolor, supersimppeli silkkimohairpipo. Hauskaa jo pohtia siihen väriyhdistelmiä, pipoon saa kätsysti käytettyä monta jämäkerää silkkimohairia. Ja pipoista puheen ollen, myös PetiteKnitin uusin pipomalli Weekend Hue kiinnostaa. Sen ohje julkaistaan myöhemmin tällä viikolla!

Ajattelin toteuttaa useamman ohjeen myös Laine Publishingin uudesta 52 x helpot neuleet -kirjasta. Elsa-lapasista toinen on jo valmiina, Funky Turtle -paitaan puolestaan langat odottamassa.

Listallani on myös Spektakelstrikin Mood Beanie sekä Wonderland Neck Warmer (jep, kaulureita ei voi olla liikaa!). Ja melko monta muutakin mallia… Onneksi myös lankaa löytyy omasta takaa melkoinen määrä, lankahyllyni on täyttynyt parin viime vuoden varrella vähän vaivihkaa. Suunnitelmissani onkin toteuttaa neuleita etenkin langoista, joita minulta jo löytyy omasta takaa. Tein viime syksyn ajan sometöitä lankakauppa Snurrelle, joten silloin tuli neulottua etenkin Snurren langoilla. Nyt puikoilleni pääsee taas enenevissä määrin myös kaikkea muuta. Saapa nähdä, raaskinko tänä vuonna käyttää esimerkiksi hyllyssäni odottelevat huippuihanat Spincycle Yarns -vyyhdit…

Joko siellä on neulottu vuoden ekat silmukat?

New Year’s resolution: I’m gonna knit knit knit!

Kuunapäivä-sukat + ohje

Sovittiin äidin kanssa jo alkusyksystä, että itsenäisyyspäivän hujakoilla kirjataan raidallisten villasukkien ohje yhdessä ylös! Meillä oli näet varattuna lauantaille 3. joulukuuta liput J. Karjalaisen konserttiin Mikkelin Mikaeliin, joten tiedettiin, että kohtaamme silloin. Ja ai että olikin ihana keikkailta eilen! Yhteneväisen musiikkimaun lisäksi neulonta on äidin ja minun yhteinen juttu. Suositellaan usein ohjeita toisillemme, ja tässä tulee Autereiden luotto-ohje perussukkien neulontaan teidän muidenkin iloksi.

Kaikilla parhailla sukilla on tietysti nimi, joten näistä tuli Kuunapäivä-sukat. Oon meinaan katsonut Netflixistä tiiviisti Tim Burtonin luotsaamaa kauhukomediasarja Wednesdayta, jossa päähenkilö Wednesday Addams lähetetään Kuunapäivän sisäoppilaitokseen. Värien puolesta nämä istuisivat etenkin Wednesdayn kämppiksen Enid Sinclairin jalkaan, hahmolla oli jaksojen mittaan aivan ihania neuleita ja slipovereja. Sarja tarjosikin myös neuleinspistä!

Nämä sukat sopivat omaan koon 38-39 -jalkaani, mutta ohjetta on helppo varioida tarpeen taikka toiveiden mukaan.

Lankana on Markus Companyn 6-ply väreissä Deep Lavender ja Rain Drum, yksi kerä kumpaistakin.

Ja puikkoina 3 mm sukkapuikot – tai 3 mm pyöröpuikko pitkällä kaapelilla, jos suosit mieluummin magic loop -tekniikkaa.

ALOITUS

Luo 56 silmukkaa sukkapuikoille ja jaa silmukat tasan neljälle puikoille, 14 silmukkaa kullekin. Kerroksen vaihtumiskohta 1. ja 4. puikon välissä jää sukan sivuun.

Neulo 1 oikein 1 nurin -joustinta (oikeat silmukat kiertäen) yhteensä 15 kerrosta. Vaihda sileään neuleeseen ja aloita samalla raidoitus. Omissa sukissani on neljän kerroksen paksuisia raitoja. Neulo 10 (tai haluamasi määrä) raitoja siten, että viimeinen raita on samaa väriä kuin alun resori.

KANTAPÄÄ

Neulo ensin kantatilkku 1. ja 2. puikon silmukoilla (näin kerroksen vaihtumiskohta pysyy sivussa):

Neulo 28 silmukkaa oikein ja käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta, neulo toinen silmukka nurin, nosta kolmas silmukka nurin neulomatta ja neulo neljäs silmukka nurin. Jatka samoin kerroksen loppuun asti. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 14 kertaa. Kantatilkkuun tulee siis 28 kerrosta.

Seuraavaksi vuorossa ovat kantapohjan kavennukset:

Aloita työn oikeasta reunasta ja neulo samaa vahvennettua neuletta kuin kantatilkussa. Neulo niin pitkälle, että kerroksesta on neulomatta 10 silmukkaa. Tee ylivetokavennus: nosta silmukka oikein neulomatta, neulo seuraava silmukka oikein ja vedä nostettu silmukka neulotun yli. Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta, neulo seuraavat 8 silmukkaa nurin ja neulo seuraavat 2 silmukkaa nurin yhteen (kantapohjassa on nyt 10 silmukkaa). Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka oikein neulomatta, neulo 8 silmukkaa oikein ja tee ylivetokavennus. Käännä työ. Jatka samalla tavalla niin pitkään, että sivusilmukat ovat loppuneet ja kantapohjassa on 10 silmukkaa.

Poimi kantatilkun molemmista reunoista 14 silmukkaa ja yhdet silmukat puikkojen välistä. Olet nyt ensimmäisen puikon lopussa. Neulo ensimmäisen puikon loppuun (nostettujen silmukoiden jälkeen) 5 kantapohjan silmukkaa. Toinen puolikas eli loput 5 kantapohjan silmukka neulotaan 2. puikon alkuun. Neulo niiden perään 2. puikolle kantatilkun reunasta nostetut 14 silmukkaa + yksi puikkojen välistä nostettu silmukka. Neulo nostetut silmukat kiertäen oikein. Neulo 3. ja 4. puikon silmukat oikein. Neulo yksi puikkojen välistä nostettu silmukka + kantatilkun reunasta nostetut 14 silmukkaa 1. puikoille kiertäen oikein.

KIILAKAVENNUKSET

Jatka raidoitettua sileää neuletta ja tee kiilakavennukset seuraavasti:

Tee 1. puikon alussa ylivetokavennus ja neulo 2. puikon lopussa kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Toista kavennukset joka toinen kerros, kunnes puikolla on yhteensä 52 (12 + 12 + 14 + 14) silmukkaa. Tasaa tässä vaiheessa siten, että jokaisella puikolla on 13 silmukkaa. Jatka sileää neuletta, kunnes jalkaterässä on 13 tasaraitaa (tai itsellesi sopiva määrä).

KÄRKIKAVENNUKSET

Neulo 1. puikon alussa yksi silmukka oikein ja tee sitten ylivetokavennus. Neulo oikein kunnes 2. puikolla on jäljellä kolme silmukkaa. Neulo kaksi oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo 3. puikon alussa yksin silmukka oikein ja tee ylivetokavennus. Neulo jälleen oikein, kunnes 4. puikolla on jäljellä kolme silmukkaa. Neulo kaksi oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Toista kavennukset joka toinen kerros yhteensä kuusi kertaa. Toista sitten kavennukset joka kerros, kunnes jäljellä on 8 silmukkaa. Katkaise lanka (jätä hyvä päättelyvara) ja vedä silmukoiden läpi.

Neulo toinen sukka samoin ja päättele molemmat huolellisesti. Ota valmiit sukat heti käyttöön ja pistä seuraava jakso lempisarjastasi pyörimään!

Markus Companyn 6-ply on nimensä mukaisesti kuusisäikeinen sukkalanka, 125 m / 50 g. Vahvuudeltaan se vastaa siis Novitan Nalle-lankaa. Markus Company puolestaan on pietarsaarelainen yritys, joskin lanka kehrätään Italiassa. Ihastuin eritoten sen värikarttaan, ilmoilla meinasi olla sitä kuuluisaa valinnan vaikeutta

Sukkien langat saatu Snurresta.

There is nothing more comforting during this chilly season than hand knitted socks.

Uusi lempipaitani Sycamore

Huh hei, edellinen postaus on elokuun lopulta. Sen jälkeen tässä onkin paiskittu urakalla töitä, olin jälleen mukana Big Brother Suomi -ohjelman sometiimissä. Syys-, loka- ja marraskuu kuluivat Isoveljen hommissa, vähän oon sentäs ehtinyt neuloakin. Täällä on valmistunut mm. useampikin Sophie Scarf, kertakaikkisen valloittava pikkuhuivi, sekä kaksi uutta I’m so mohair -pipoa. Oon meinaan käyttänyt sitä kaikkein ensimmäistä ihan älypaljon, pipo on päässäni näissäkin kuvissa.

Vaan isommista neuletöistä tänä syksynä on tuoreimpana valmistunut Sycamore Sweater PetiteKnitin ohjeella. Paita vinoraitoineen hurmasi minut heti ensinäkemältä. Pohdin siihen sopivia väri- ja lankayhdistelmiä joskus syyskuun tienoilla. Tiesin heti, että haluan omaan puserooni tumman pohjavärin ja vaaleampia raitoja. Testasin myös muutamaa eri lankayhdistelmää vahvuuden osalta, ja päädyin lopulta seuraavaan Isager-komboon: kaksi säiettä Silk Mohairia, yksi säie Alpaca ykköstä ja yksi säie Alpaca kakkosta. Tuosta nelikosta syntyi yhteensä sama vahvuus kuin mitä tummanharmaa Silk Mohair & Jensen -yhdistelmä eli pohjavärini on. Kaikki paidan langat ovat siis Isageria.

Vinoraidoitus tehtiin Japanese short rows -tekniikalla, siitä on hyvä video PetiteKnitin sivuilla. Alussa ohjeen kanssa sai olla aika tarkkana, etenkin kun ylimmän raidan kanssa yhtä aikaa tehtiin raglan-lisäyksiä hihaan, mutta myöhemmissä raidoissa ei enää tarvittu avuksi videota.

Ja kunhan viimein aloin neulomaan, niin paita valmistui iltapuhteina parissa viikossa. Paksuhkolla langalla ja viitosen puikoilla eteni mukavan joutuisasti, neulominen tapahtui marraskuussa.

Ohje oli taattua PetiteKnitin laatua – vaikka kirjallista ohjeistusta piisasi sivukaupalla, kaikki oli hurjan selkeää. Siitä vaan rivi riviltä ohjetta eteenpäin ja paitaa silmukka kerrallaan edistäen. Viimeisenä tehtiin tuo poolokaulus, ja olen yllättynyt sen käytännöllisyydestä. Lämmittää ihanasti viileänä päivänä, taidanpa toteuttaa jonkun toisenkin poolokauluksella varustetun paidan tänä talvena! Edellisen kerran kun olen neulonut villapaitaani poolokauluksen 1990-luvulla.

Jos olet itsekin ihaillut tätä vinoraitapaitaa, niin kannustan ehdottomasti ottamaan sen puikoille. Japanilaiset lyhennetyt kerrokset eivät olleet mielestäni vaikeita toteuttaa, enemmän vaadittiin kärsivällisyyttä, ja onhan tuo epäsymmetrisyys nyt kertakaikkisen hurmaavaa!

Ooh la la, what a sweater! That’s Sycamore by PetiteKnit!

Lystikäs lomaneule

Kuluneen kesän lomaneuleeni oli Lento, simppeli raglanpusero. Jonna Hietalan suunnitteleman paidan ohje on Laine-lehdestä 11, kevään 2021 numerosta siis. Tein tuolloin Laineelle somea, joten paita tuli hyvin tutuksi myös työn puolesta – siitä oli muun muassa läpi kesän 2021 kestänyt yhteisneulonta (johon tietty itsekin osallistuin). Nykyisellään ohje löytyy myös Ravelrysta, mutta minä seurasin sitä tietysti lehdestä käsin.

Järjestyksessään toisen Lento-paitani herkullinen lankayhdistelmä on Madelinetoshin Tosh Merino Light värissä By Far ja persikkainen Gepard Garnin Kid Seta, väri 401. Yksi säie kumpaistakin läpi työn! Ja jos ihan tarkkoja ollaan, mukana on myös yksi kerä Ito Yarnin Sensai-silkkimohairia hyvin samankaltaisessa värissä kuin Kid Seta on. Neuloin meinaan paitaa kesäkuun lopulla Tukholmassa, missä olimme ystäväni Annakaisan kanssa Harry Stylesin keikalla, ja silkkimohair uhkasi loppua kesken. Mainiosta Makeri 14 -lankakaupasta löytyi sitten tuota Itoa Kid Setan tilalle, eikä valmiista paidasta kyllä todellakaan huomaa, että lanka vaihtuu välillä.

Paksumpaa lankaa eli Tosh Merino Lightiä kului vähän vajaa kaksi vyyhtiä, ohuemman silkkimohairin kohdalla en pitänyt kirjaa. Puikkokoko oli juuri sama kuin ohjeessakin, paidan neuloin koossa 2.

Kauaahan tällaista peruspuseroa ei neulo, ja tekeminen on ihanan huoletonta, sillä ohjetta ei tarvitse vilkuilla kuin ihan silloin tällöin. Juuri parahultainen matkaneule siis, etenkin kun tein väliaikaisella aloituksella toteutetun kauluksen kotona ennen lähtöä.

Tukholman reissun lisäksi muistan neuloneeni tätä ainakin junassa matkalla kuvaustöihin Ruisrockiin. Sitten festarityöt imaisivatkin minut totaalisesti pariksi viikoksi, Lento valmistui heinäkuun lopulla kesän toisella lomapätkällä. Siitä lähtien keli on ollut turha lämmin villapaidan käyttämiseen, kunnes koitti tämä aamu!

#sweaterweather on täällä! Nyt kelpaa taas pukeutua ihaniin villapaitoihin, jotka ovat omalla kohdallani pitkälti itse tehtyjä. Puhumattakaan siitä, että uusia valmistuu hyvää tahtia… Suunnitelmissa on kyllä neuloa muutama paita myös lahjaksi, sillä itse en kovin montaa uutta paitaa enää tarvitse. Onneksi aina voi ilahduttaa lähipiiriä!

My new Lento sweater is the cutest!

Festarikauden avaus

Helsinki Coffee Festivalista on jo reilu kuukausi, mutta festarin tarjonnasta saa yhä nauttia päivittäin kahvin muodossa! Tuli meinaa tänäkin vuonna tehtyä runsaasti papuostoksia – festarin nettisivuilla se hyvin kiteytetään: yhden viikonlopun ajaksi Helsinkiin syntyy Suomen suurin kahvikauppa ja pop up -kahvila, jossa on laajin valikoima pienten ja isojen paahtimoiden kahveja.

Pohjois-Euroopan suurin kahvifestivaali Helsinki Coffee Festival on ehdottomasti yksi kevätperinteistäni, ja erityisen mukavalta tuntui avata festarikausi muutaman välivuoden jälkeen nimenomaan kahvifestareilla! (Musapuolen starttaan ensi viikolla Kesärauhassa, mistä olen kieltämättä myös varsin innoissani.)

Kuinka olinkaan kaivannut väenpaljoutta ja festarihumua! Oli ihana kierrellä Kaapelitehtaalla ja siemailla kahvimaistiaisia. Eniten kiinnostivat pienet paahtimot, mutta pysähdyin kuvan verran myös Starbucksin kohdalla. Tuo valkovihreä logo liittyy moniin mukaviin reissumuistoihin!

Makea Coffeen pakkaukset jäivät mieleen, sillä ne olivat sekä huippuhienoja että hiilineutraaleja ja 100% kierrätettäviä. Makea Coffee muutes valittiin festareilla vuoden paahtimoksi. Vuoden nuoreksi kahvivaikuttajaksi taas valittiin Anna Siitari. Nimi ei ollut itselleni ennalta tuttu, mutta Siitarin työpaikka Kirjalan Kahvipaahtimo oli! Jos liikut Mikkelin suunnalla, niin suosittelen ehdottomasti Kirjalan Kahvipaahtimon kahvilaa Nuijamiestenkadulla.

Isoimman vaikutuksen tämän vuoden festareilla teki kuitenkin Lykke Kahvitilat, joka lanseerattiin festariviikonloppuna Suomessa. OMG mitä pakkauksia, olisi tehnyt mieli ostaa yksi jokaista! Moiseen en sentäs lähtenyt, vaan valitsin muutaman mieluisimman. Geisha-tölkki on jo tyhjä, samoin kaikki Malin of Hökarängen -pavut on jauhettu ja keitelty V60-tyylillä. Vaaleansininen Big Monday -papupussi sen sijaan odottelee vielä korkkaamistaan, ehkä ensi maanantaina…

For one weekend, Helsinki had the biggest coffee shop and pop up café with the most extensive selection of small and large roasteries’ coffee. Helsinki Coffee Festival <3

Villapusero viikossa

Noin viikossa se valmistui, uusin villapaitani! Stagecoach on jo neljäs paita, jonka suunnittelija Caitlin Hunterin valikoimasta toteutin. Aiemmin puikoillani on syntynyt Soldotna Crop, Jupiter Crop ja Ghost Horses, kaarrokepaitoja kaikki. Ajatus vielä neljännestä puserosta syntyi viime marraskuussa lankakauppa Snurressa iki-ihanien Madelinetoshin DK-vahvuisten vyyhtien äärellä. Paksu DK-vahvuinen lanka on ihan suosikkiani, eikä sitä ole kovin usein tarjolla käsinvärjättynä. Loppuvuodesta Snurreen oli tullut erä, ja sieltä erottuivat heti tietyt, omaa silmääni miellyttävät värit. Ostohetkellä en ollut ihan varma, millä ohjeella lähtisin paitaa tekemään, mutta aika pian malliksi valikoitui juurikin Stagecoach.

Tumma pääväri on Horror Hostess, oranssin värin nimi on Rye Bourbon, vihreä on Thyme ja vaalea Antique Lace. Pääväriä kului kolme vyyhtiä, muita riitti vajaa vyyhti. Ja kuten muistakin Caitlinin ohjeista, tein tästäkin koon kolme, ja paidasta tuli juuri sopiva. Puikkokoko oli myös sama kuin ohjeessa – tiheys täsmäsi käsiäalallani tismalleen oikein.

Aluksi aprikoin, onko vihreän ja vaalean langan värinen kontrasti liian hento, mutta mukavasti kuvio erottuu läpi matkan. Tämä opetti jälleen kerran sen, että keskeneräistä työtä on turha arvostella!

Tekeminen eteni tosi joutuisasti, kaikkinensa tässä meni tosiaan viikon verran. Samalla ahmaisin Netflixistä muun muassa huikean Never Have I Ever -sarjan, kunnon teinihömppää Jenkeistä. Sarjan kruunasi ehdottomasti kertojaäänenä toiminut tennislegenda John McEnroe. Ja niin vaan kirjoneulekin syntyy sujuvasti telkkarin ääressä, harjoitusta on kertynyt kuin huomaamatta melkoinen määrä.

EDIT: Vyyhdit odottelivat siis marraskuulta asti lankahyllyssäni, kunnes pääsiäisen aikaan iski inspiraatio ottaa juuri tämä työ puikoille. Ja hupsista vaan, sehän valmistuikin sitten ripeästi.

Viimeistelin paidan kastelemalla, mikä tasoitti alkujaan hieman muhkuraisen kirjoneuleosuuden. Nyt kaarroke on ihanan sileä, ja mielestäni myös hurjan kaunis. En olisi millään malttanut odottaa paidan kuivumista, siinä meni koko eilinen päivä. Vaan tänään saattoi pukeutua uuteen neuleeseen, mikäpä sen parempaa!

Ps. Saattaa olla, että eilisiltana loin silmukat jo uuteen paitaan…

Stagecoach (designed by Caitlin Hunter), my new favourite sweater!

Mainio peruspaita

Uusi villapaitani pääsi heti käyttöön! Seela on Laineen Jonna Hietalan suunnittelema raglanpusero, sellainen tosi perus, ja juuri siksi aivan ihastuttava. Paita syntyi hurjan joutuisasti paksuilla puikoilla, ja sitä oli mukavan huoleton neuloa. Senkus vaan pisteli ainaoikeaa tulemaan, aivan täydellinen telkkarineule siis.

Neuloessa saattoi myös samalla tehdä hyvää, sillä Seela-paidan ohjeen tuotot lahjoitetaan lyhentämättöminä toukokuussa 15 vuotta täyttävälle Naisten Pankille. Tulot ohjataan naisten kouluttamiseen ammattiin ja yrittäjyyteen Afrikassa ja Aasiassa.

Ylhäältä alas neulottavat raglanpuserot ovat siitä erityisen kivoja, että niitä on helppo sovittaa missä vaiheessa tekemistä tahansa. Eikä tartte ommella mitään saumoja yhteen tai poimia silmukoita. Lopussa odottaa ainoastaan päättely ja viimeistely kastelemalla, ja sitten paita onkin valmis käyttöön. Ilmavana paitana tämä myös kuivui mukavan nopsasti eli yhdessä yössä lattialämmitteisessä kylpyhuoneessa. Joskus on meinaan saanut odotella kuivumista…

Kaikkinensa tekemiseen meni jokunen ilta. Aloitin paidan edellisen viikon puolivälissä, enkä suinkaan neulonut tätä joka päivä. Maaliskuun lopulla julkaistiin sopivasti Bridgertonin kakkoskausi, valtaosa paidasta syntyi sitä katsellen.

Toisen (sen jälkimmäisen) hihan tein nyt lauantaina oikeastaan yhdeltä istumalta. Neuloin oman Seelani ohjeen mukaisesti Sandnes Garnin Børstet Alpakasta. Valitsin värin 8581, jota voisi varmastikin kutsua havunvihreäksi. Kokoon 2 kului lankaa vähän reilu kuusi kerää.

Vietin viikonlopun vanhempieni luona Mikkelissä, ja käytiin eilen äitini kanssa nappaamassa kuvat vanhan kouluni pihamaalla. Rakennus on vielä pystyssä, vaikka opetusta siellä ei ole ollut enää vuosikausiin. Lähes kaikissa ikkunoissa on vanerit, ja seiniin on kertynyt melkoisia töherryksiä kirkkoveneineen kaikkineen. Pihan syvennys tarjosi kuitenkin juuri mainion kuvauspaikan, sillä katos suojasi liian kirkkaalta auringonpaisteelta. Ihania molemmat, paita ja keli!

To celebrate the 15th anniversary of the Finnish Women’s Bank, Laine designed a new sweater pattern to raise funds together to support female entrepreneurship in developing countries. The adorable Seela sweater is quick and fun project!

Lempikaulurille kilpailija

Olen käyttänyt reilu vuosi sitten neulomaani neonväristä briossikauluria ihan älypaljon! Viime kesän lopulla tein siitä myös hieman hillitymmän version, mutta ärhäkämpi versio on ollut se ehdoton ykkönen. Tällä viikolla innostuin neulomaan jo kolmannen kaulurin tuolla samalla, hyväksi havaitsemallani ohjeella. Kyseessä on tietysti Lavanya Patricellan Fingering Brioche Bandana Cowl. Itselleni olen tehnyt sen pienemmän koon, ja kolmosen puikoilla. Tuota puikkokokoa piti nimittäin hieman muistella uusinta kauluria aloittaessani. Kävin jo aiemmat blogitekstit läpi, mutta niissä ei ollut mainintaa puikoista. Onneksi oli kirjannut sen ylös ohjeeseen. Käytetty puikkokoko pitäisi AINA kirjata ylös, sitä ei todellakaan jälkikäteen helposti muista, vaikka tekohetkellä niin ehkä arvelisikin.

Innostus kolmanteen kauluriin lähti oikeastaan viikko sitten Snurresta. Suosikkilankakauppaani oli tullut kuorma Hedgehog Fibresin herkullisia lankoja, ja väri nimeltä Pucker suorastaan loisti hyllystä. Sille minulla oli valmiina kaveriksi mustaa (väri Onyx) niin ikää fingering-vahvuista Madelinetoshia.

Kauluri syntyi kuin varkain Netflixin parissa. Katselin oikein hömppien hömppää eli Virgin Riveriä – jösses mihin tilanteeseen kolmoskausi loppuikaan. Onneksi sarjan neloskausi on jo kuvattu, ja julkaistaan tällä tietoa kesällä.

Uppouduin tekemiseen ja Virgin Riverin katseluun itseasiassa niin kovin, että neuloin suljettua neuletta ensin hieman liikaakin. Kaulurin kolmion mallinen loppu neulotaan tasona, ja kavennusten alussa onnistuin sössimään siten, että purkuhommiksi meni. Piti pakittaa aika monta kerrosta, onneksi olin tehnyt purkuvaraa. Suosikkitekniikkani briossi eli patenttineule kun on siitä viheliäinen, että virheitä on tosi haastava korjata ilman purkamista, kiitos langankiertojen. Ainakin yksi jakso meni purkupuuhissa, mutta oli se sen arvoista. Vaikka virhe olisi jäänyt niskan puolelle, olisi se harmittanut itseäni. Nyt kelpaa käyttää virheetöntä kauluria!

Lankaa jäi vielä runsaasti, saas nähdä tekisinkö vaikka toisen samanmoisen. Sen voisin antaa lahjaksi, sillä itse en tiettykään kahta samanlaista kauluri tartte. Tai ehkä tuota upeaa pinkkioranssia lankaa voisi käyttää pipossa tai lapasissa. Väri kun näyttää erityisen ihanalta työssä, jossa on suht pieni ympärysmitta – saman olen huomannut monien käsinvärjättyjen lankojen kohdalla.

Fingering Brioche Bandana Cowl vol. 3 is here!

Unelmien joulukalenteri

Tästä olisin voinut kirjoittaa jo joulukuussa, mutta toisaalta tilasin viime vuoden joulukalenterin jo joskus elo-syyskuulla. Aivan hyvä siis turista siitä hieman nyt helmikuulla! Aikuisiällä minulla on ollut aina toisinaan joulukalenteri, viime vuosina usein lego-aiheinen. Kaikki muut kalenterit unohtuivat kuitenkin välittömästi lankajoulukalenterin nähtyäni. Moisia on varmasti ollut jo pitkään, mutta havahduin lankajoulukalenterien olemassaoloon alkusyksystä Instassa, kun Hedgehod Fibres postasi kalenteristaan.

Taisi olla lokakuun loppua, kun kalenteri saapui, ja etenkin siitä lähtien tuli kyllä odotettua joulukuun alkua innolla. Jokaisessa luukussa oli värikäs 20 gramman minivyyhti sukkalankaa. Kalenterista tuli postailtua aika paljon Instan puolelle, ja moni myös kyseli siellä, mitä langoista voi tehdä. Vastaus on tietysti, että vaikka mitä! Raitasukat lienee se ilmeisin vaihtoehto, ja ajattelin hyödyntää osaa langoista myös tehostevärinä huivissa – ohje on vielä mietinnässä.

Osa lystiä on ehdottomasti juuri väriyhdistelmien pohdinta, mitä ihania komboja näistä vielä voikaan toteuttaa. Villasukkien varalle hankin jo marraskuulla samaa kalenterilankaa vaalean- ja tummanharmaana, niillä saa mukavasti rauhoitettua kokonaisuutta, kun väriloisteen kaveriksi liittää hillitympiä sävyjä.

Ihan ensimmäisenä valmistuivat junasukat pienelle veljentytölle. Ei jäänyt monesta grammasta kiinni, etteikö yhdestä pikkuvyyhdistä olisi riittänyt kahteen sukkaan, mutta nämä erivärisetkin ovat aika mainiot!

I had the best advent calendar ever – it was filled with yarn!