Posts tagged neulonta

Mittatilausmyssyjä

Pipoja on erityisen mukava neuloa, sillä valmista tulee nopsasti, eikä yhden valmistuttua tarvitse enää tehdä toista tismalleen samanlaista, kuten vaikkapa sukkien kohdalla. Olen neulonut myssyjä myös ystävilleni, sillä meidän hattuhyllyllä alkaa olla aika täyttä…

Heinä-elokuun vaihteessa neuloin muhkean villapipon ystävälleni Tiinalle. Hän oli lähdössä lomareissullaan Islantiin, missä on pipokelit myös elokuussa. Suomessa oli silloin vielä melkoinen helle, joten neulomukseni sai hyväntahtoista kuittailua hyvissä ajoin talven tuloon valmistautumisesta. Neulomus oli näet mukanani pihajuhlissa, sillä kerrankin työllä oli tarkka dead line – valmista piti tulla ennen reissun alkua!

Aikataulu piti, mutta Tiina sai piponsa heti sen valmistuttua, joten kuva jäi ottamatta.

Jotain samankaltaista tapahtui myös Aijan punaisen pipon kohdalla. Kuvat jäivät aikanaan (toissakeväänä) ottamatta, sillä pipo pääsi heti käyttöön, mutta onneksi pääsin korjaamaan tilanteen tänä syksynä. Aija nappasi pipon mukaansa, kun kävimme ulkoilemassa Kulosaaressa yhtenä aurinkoisena lokakuisena sunnuntaina.

Viimeisin tekemäni mittatilaustyö on Emilian sininen myssy. Sen kohdalla osasin jo varautua: sovimme pipotreffit siten, että ulkona piisasi vielä luonnonvaloa ja minulla oli kamera mukana. Päivä tosin oli harmaa, mutta pienet auringonsäteet olisivat ehkä olleet jo liikaa. Nyt on kuva muistona ja tallessa omassa arkistossa, jos joskus tulevaisuudessa muistelen, että mitä kaikkea olenkaan neulonut.

Kuviakin kivempaa ja arvokkaampaa on tosin se ihana palaute, jonka olen pipoista saanut. Hymytkin jo siitä kertovat: myssyt ovat olleet todella mieluisia. Se saa hymyn myös tekijän huulille.

Custom made beanies for my friends!

M niin kuin Mikkimyssy!

Elokuussa olin mukana mainiossa projektissa, suunnittelin ja neuloin mikrofonin suojuksen Ylen Puoli seitsemän -ohjelmalle. Puoli seiska haastaa kaikki muutkin käsitöiden ystävät mikkimyssyjen tekoon, tekniikka on vapaa – ja ennen pitkää oman luomuksensa voi nähdä telkkarissa:

Minä neuloin mikrofonille minikokoisen palmikkoneulepipon. Siitä tuli niin soma, että tekisi melkeinpä mieli neuloa samanlainen omaan päähän sopivassa koossa….

Kerroin mikkimyssyistä myös kudontaopettajalleni Kirsi Juntuselle. Hän työskentelee Taito Etelä-Suomessa, ja pian olimme sopineet kahdesta Mikkimyssy-illasta CraftCornerissa Etelä-Espalla! Ensimmäinen niistä oli viime torstaina, paikalla oli myös Puoli seitsemän -ohjelman edustus. Illan lähetyksen voi kurkata Yle Areenasta. Myssyjä käsitellään suurin piirtein 8 minuutin kohdalta alkaen. Ylempänä näkyvä elokuinen insertti kuvattiin etukäteen, nyt oli hauskaa päästä mukaan suoraan tv-lähetykseen.

Toisen kerran kokoonnumme Espalla torstaina 1. marraskuuta klo 17.30-20.00, tarkempia speksejä voi kurkata Facebookin Mikkimyssy-illat-tapahtumasta. Lämpimästi tervetuloa mukaan, olisi mainiota nähdä siellä tuttuja kasvoja. Seuraavalla kerralla paikalla ei ole kuvausryhmää, joten sitä ei ainakaan tarvitse arastella. ;)

Itselläni on nyt järjestyksessään toinen mikkimyssy työn alla. Niitä on tullut Puoli seiskalle jo hyvä määrä, ruudussa on näkynyt monen monta erilaista mikkimyssyä. Ihan mahtavaa, että neulojat ja muutkin käsitöiden ystävät ovat innostuneet tästä!


Beanie for microphone, a project for Finnish television programme Puoli seitsemän.

Kässäpussi fiiliksen mukaan

Kässäpussi, neulepussi, projektipussi… Hyviä termejä kaikki, ja itse pussukat vasta ihania ovatkin! Minulla on niitä useita erilaisia. Ajattelin esitellä kaksi suosikkiani, lempeän ja ärhäkän. Näiden välillä kelpaa valita neuletyön ja miksei oman fiiliksenkin mukaan.

Hempeä pussukka on peräisin Lontoosta. Piipahdin elokuussa kaupungissa työmatkalla, ja ennätin pistäytyä myös lankakauppa Loopissa Islingtonissa. Kaliko on valmistanut pussukan Loopille tilaustyönä, joten sen toista kylkeä koristaa kasviaiheisen painatuksen lisäksi lankakaupan logo. Päällinen on kasvivärjättyä (avokado!) luomupuuvillaa, vuori pellavaa.

Aika söpö matkamuisto, vaikka itse sanonkin!

Ostin Loopista myös täytettä pussukkaan: kaksi vyyhtiä huippupehmoista Woolfolkin merinovillalankaa.

Pussi on mielestäni niin kaunis, että viime viikot se on ollut esillä olohuoneessamme – ja pysynee siellä myös jatkossa.

Ärhäkkä pussukka puolestaan on kotimaisen Nova Melinan. Se tehtiin Helsingin Oulunkylässä tilaustyönä juuri minulle, joten olen valinnut kankaan kuosin itse. Tykkään ärtsystä ulkoasusta hurjasti. Myös laukun malli on osoittautunut erittäin toimivaksi, huomaa kyllä, että Nova Melina suunnitellut sen varta vasten neulojille. Sisällä on käteviä taskuja ja pussin suuaukon saa tarvittaessa täysin suppuun. Sisältö pysyy varppina tallessa, vaikkei vetoketjua olekaan.

Molemmat näistä pussukoista ovat myös sopivan pieniä: ne mahtuvat reppuun, vaikka olisivat täynnä lankaa.

A knitter can never have too many project bags, right?

Lomalla ehtii neuloa

Taisi olla jo ennen pääsiäistä, kun merkkasin kalenteriini parin viikon kesäloman. Näin yrittäjänä lomailu ei aina ole helppoa, mutta selkeät päivämäärät auttavat pitämään lomasta kiinni – seuraavan kerran teen töitä vasta elokuussa.

Ennen sitä aion neuloa, syödä paljon jäätelöä (Murueskimo on ykkönen!), lukea, mökkeillä ja kutoa jotain pientä kangaspuilla. Sen suurempia suunnitelmia ei tarvita: ihanaa viettää kerrankin kiireetöntä aikaa kotosalla ja nauttia myös hieman kotimaan matkailusta.

My plans for summer holiday: knitting!

Taikasukat

Viileät kesäpäivät ovat siitä mukavia, että silloin kelpaa laittaa villasukat jalkaan. Tämänhetkiset suosikkisukkani ovat hempeät pilvenhattarasukat. Ne on neulottu Wool and the Gangin mainiosta Kinda Magig Socks -langasta värissä Candy Claws. Kuvio syntyy aivan itsestään, kunhan vain saa ensin tiheyden täsmäämään. Siihen tuli onneksi langan mukana selkeä ohje.

Oman lanka + ohje -settini tilasin Amerikasta isomman lankatilauksen yhteydessä, olen käyttänyt Wool and the Gangin lankoja myös kangaspuilla tekemiini kudontatöihin. Tilauksen jälkeen tosin huomasin, että näitähän saa myös Suomesta, ainakin Pitsi ja Palmikko Lahdessa myy settejä. Koska vaaleanpunainen kauteni tuntuu vain jatkuvan, kelpaisi minulle mainiosti myös Pink Paws -sävyiset sukat…

Ai että, sukista tulee pakostakin hyvälle tuulelle. Näissä taitaa olla nimensä mukaisesti hieman taikaa, parvekkeella puuhastelukin tuntuu sukat jalassa erityisen mukavalta!

__

Kinda Magic Socks by Wool and the Gang, my absolute favorite woolen socks right now!

Neulontaa festareilla

Tykkään kuunnella neuloessani musiikkia. Monet tuntuvat katsovan käsitöitä tehdessään sarjoja telkkarista tai suoratoistopalveluista, mutta katson telkkaria niin vähän muutenkin, että musiikin kuuntelu on tuntunut itselle parhaalta vaihtoehdolta. Hyviä kuuntelukohteita voisivat olla myös podcastit ja äänikirjat, mutta asia on vasta harkinta-asteella. Minulla taitaa olla hieman muutosvastarintaa…

Toisinaan neulon myös elävän musiikin tahtiin. Minulla on usein neuletyö mukana laukussa, niin oli myös Sideways-festareilla pari viikkoa takaperin. Miksi en neuloisi suosikkibändini The Nationalin keikkaa kuunnellen, jos siihen mahdollisuus suodaan? Keikkaa tulee myös taatusti muisteltua jälkikäteen valmis villatakki päällä!

Viime päivinä neulomistani puolestaan on tahdittanut Ruusut-yhtye. Kokoonpano soitti ensimmäisen keikkansa juuri Sidewaysissa ja heidän riemuaan lavalla oli ilo seurata. Ovat myös tehneet melkoisen tarttuvia biisejä!

Kerroksen valmistuttua voi ottaa huikan oluesta. Brooklyn Breweryn Lager ja American Ale ovat suosikkejani. Sattuikin sopivasti, että kyseisen panimon tuotteet olivat Sidewaysisssa hienosti edustettuina.

Festareilla puikoillani oli Morning fog -villatakki Laineesta. Aloitin sen jo viime syksynä, mutta sitten tapahtui jotain (kuten ainakin omalla kohdallani usein tapahtuu), ja unohdin koko neulomuksen. Hiljattain muistin taas sen olemassaolon, ja uskon, että takki etenee juhannuksena melkoisesti. Päällimmäinen juhannussuunnitelmani on näet neulominen – mikäpä muukaan!

Knitting + music festival = good combo!

Kirsikkahuivi

Tämän ison & ihanan huivin neuloin jo viime syksynä. Valmiina olen ikuistanut sen vain Instagramiin, joten oli korkea aika kuvata huivi myös tänne blogin puolelle. Kuvauspuuhissa hoksasin, että huivihan on ihan sävy sävyyn kukkivan kirsikkapuun kanssa. Eipä tullut moinen mieleen syys-lokakuussa huivia neuloessani

Huivissa on briossia ja ainaoikeaa – ja herkullisia värisävyjä. Malli on suosikkisuunnittelijani Andrea Mowryn What The Fade?!.

Heippa vaan viileät kesäillat, minua ei palele!

My What The Fade?! shawl + cherry blossoms = perfect match!

Lankajuttuja

Teki mieli kirjoitella jotain ilman sen suurempaa agendaa. Punainen lanka kateissa siis, tosin ihan vuoden alussa sain siihen liittyen mahtavan ohjeen: Jos punainen lanka on hukassa, käytä rohkeasti muita värejä.

Siispä, ajatus nro 1: Kaunis vyöte lisää langan ihanuutta. Katsokaa nyt vaikka tuota Retrosarian Mondim-kerää!

Ajatus nro 2: Still Me -blogin pipo-ohje on kestosuosikkini. Olen tehnyt sillä jo neljä pipoa, yhden itselle ja kolme ystävilleni. Viimeisimpänä valmistui sininen myssy Annalle, juuri sopivasti ennen näitä kovia pakkasia. Resorin kohdalla neulos on nelinkertainen, joten kyllä tarkenee.

Ajatus nro 3: Jos lempilankani on Retrosarian Beiroa, niin Brooklyn Tweedit tulevat hyvänä kakkosena. Etenkin Loft, siitä neulon torkkupeittoa. Olen ehtinyt neuloa vain kerroksen siellä, toisen täällä, mutta siitä se etenee.

Just some random thoughts about yarn and knitting – like Retrosaria ja Brooklyn Tweed are my favorite yarn brands right now.

Lempilapaset

Lapaskausi on kuumimmillaan – vai pitäisikö sanoa kylmimmillään? Joka tapauksessa lapaset ovat kovassa käytössä. Lemppareikseni ovat nousseet pehmeästä alpakkalangasta neulotut ihanuudet, hymy nousee huulille joka kerta, kun sujautan ne käteen.

Lanka on Adriafil Sierra Andinaa. Resorissa, peukalossa ja kärjessä on mukana myös ohutta ja pörröistä Gepard Kid Seta -silkkimohairia. Se elävöittää neulepintaa mukavasti! Olen neulonut samalla lankayhdistelmällä useammankin myssyn, lapaset syntyivät sopivasti niiden ylijäämistä.

Myssyissä sitä ei edes niin huomannut, mutta alpakkalanka on ihan huippupehmeää. Se tuntuu tosi mukavalta kättä vasten. Säilytän myös lapasia usein patterilla, jolloin lämpö lisää viehättävyyttä entisestään. Ulos lähtiessä on ihan parasta napata käteen lämpimät lapaset.

Viime päivinä mittari on kuitenkin keikkunut niin monta pykälää pakkasen puolella, että pariin otteeseen olen joutunut turvautumaan järeämpiin käsineisiin. Kärsin kylmäallergiasta, pakkanen on käsilleni vihollinen. Onneksi minulla on myös huippuhienot topparukkaset, joihin voin vaihtaa kovimmilla pakkasilla.

Lempilapaset odottakoon hieman lauhempia kelejä, sesonkia kyllä piisaa.

My favorite mittens are knitted from alpaca yarn.

Knit along!

Neulominen on itsenäistä ja välillä vähän yksinäistäkin puuhaa. Mainion poikkeuksen tähän tuovat Knit Along -projektit. Niissä jokainen neuloo tahollaan, mutta jakaa kokemuksia ja kuvia vaikkapa neuleyhteisö Ravelryssa.

Tällä hetkellä minulla on puikoilla What the Fade?! Mystery Fade Along. Siis huivi, johon tulee ainakin ihastuttavia väriliukuja – lopputulos on vielä osin mysteeri. Ohje on jaettu kuuteen viikon välein julkaistavaan osaan. Huivin on suunnitellut yksi suosikkisuunnittelijoistani, amerikkalainen Andrea Mowry, jonka Drea Renee Knits -sivustolta olen ostanut aiemmin useammankin ohjeen.

Huivin ohjeesta julkaistiin eilen jo osa 4/6, mutta minä viimeistelen vasta kakkososaa. Onneksi edessä on pitkästä aikaa vapaa viikonloppu, joten viimeistään huomenna pääsen osaan 3. En malttaisi odottaa, että huivi etenee, sillä siitä on tulossa huippuihana. Olen nimittäin käynyt kurkkimassa Ravelryn spoiler-ketjusta kuvia muiden huiveista…

Kuvat huiveista ovat kivoimpia, mutta on koukuttavaa lukea muiden kommenttejakin. Keskustelusta saa myös ohjeita ja vertaistukea mahdollisiin ongelmakohtiin.

Kansainvälisyys antaa projektille oman metkan lisänsä, minä neulon huivia Helsingissä, toinen Australian Sydneyssä ja kolmas jossain Jenkeissä. Neulojat ympäri maailmaa tekevät huivia tosi erilaisista langoista, muiden lanka- ja värivalintoja on mahtavaa seurata. Ainakin huivin alkuosa on briossia, joten sen eri puolet ovat monilla ihan eriväriset!

Muiden neulomuksia voi ihastella myös Instagramissa mm. häsällä #whatthefade. Andrea itse toivoi, että mysteeri säilysi loppuun asti: hän ohjeisti postaamaan kuvat Instaan useamman kuvan settinä siten, että päällimmäisessä kuvassa näkyy esimerkiksi pelkkää lankaa, ei itse huivia. Instagramissa on siis runsaasti kuvasarjoja Spoiler Alert -tekstillä varustettuna.

Nyt tulee oma spoiler alerttini! Näissä kuvissa näkyy huivin alkua, postauksen ekaan kuvaan kun valitsin tarkoituksella pelkkää lankaa:

Oman huivini kohdalla voisi olla paikallaan myös söpöysvaroitus, sillä mukaan valikoitui melkoisen hempeitä sävyjä! Kiitos briossin, neulepinnan toinen puoli on vaalea ja toinen pinkki.

What the Fade?! on järjestyksessään toinen knit along (eli KAL), jossa olen mukana. Viime syksynä neuloin näihin samoihin aikoihin Stephen Westin mysteerihuivia. Häneltä on tulossa sellainen myös tänä vuonna, mutta Andrean KAL alkoi ensin, joten tartuin siihen.

Stephenin Speckle & Pop! -huivin neulonta alkaa ensi viikon perjantaina 29.9. Myös se on harkinnassa, taidanpa käydä kurkkamassa kyseisen projektin spoiler-ketjua heti tämän huivin valmistuttua!


What the Fade?! Mystery Fade Along. What a brilliant project!