Yhdessä viikonlopussa se syntyi, ihana uusi myssyni! Alunperin olin haaveillut ihan erityyppisestä mustavalkoraidallisesta piposta, mutta torstaina Snurressa tuli puheeksi Still me -blogin Lindan pipo-ohje. Viime torstain parikymmentä pakkasastetta kannustivat myös osaltaan paksun pipon neulomiseen, ja olen iloinen, että päätin kokeilla Lindan ohjetta.
Pipo neulotaan kahdesta langasta. Ohuemman eli Gepard Kid Seta -langan valitsin sävyssä kevään vihreä (926), materiaalina 70 % super kid mohair ja 30 % silkki. Paksumpi on Adriafilin Sierra Andina, sataprosenttista alpakkaa sävyssä anthracite grey (089).
Neulon tosi harvoin mitään kahta lankaa yhdistäen, mutta jatkossa asiaan saattaa tulla muutos. Vihertävä ja tummanharmaa lanka näet sekoittuivat huikealla tavalla, aivan kuin niiden yhdistelmä olisi kokonaan uusi väri.
Noudatin ohjetta muutoin tosi tarkasti, mutta neuloin oman piponi ohjetta ohuemmilla puikoilla. Sileään neuleeseen valitsin 5,5 mm:n puikot ja joustinneuleen tein 6 mm:n puikoilla. Pipo syntyi varsin joutuisasti sukkapuikoilla, sillä minulla ei ollut paksuihin pyöröpuikkoihin tarpeeksi lyhyttä kaapelia. Tätä oli kivaa ja huoletonta neuloa, etenkin kun minulla on loppusuoralla myös huolellista keskittymistä vaativat kirjoneulesäärystimet.
Lopputulos on juuri sopivan napakka (venynee tosin jonkin verran käytössä), ja pipo mätsää hienosti talvitakkini kanssa. Kyseessä saattaa olla ihanin koskaan neulomani pipo! <3
—
Maybe the best beanie ever! Pattern (only in finnish) here.
