Posts tagged reissussa

New York, New York

Viikon varrelta 9.10.2019

Vietin elo-syyskuun taitteessa reilun viikon New Yorkissa ystäväni Hannen kanssa. Reissumme oli huippuonnistunut – ihania paikkoja, ihanaa ruokaa, ihana keli. Ihan kesä vielä, monena päivänä (ja parina yönäkin) saimme nauttia hellelukemista. Kaikki sujui rennosti ja mukavasti ja arki Helsingissä unohtui, välillä piti ihan tosissaan miettiä, että mikä viikonpäivä onkaan. Eipä sillä, lomalla viikonpäivät saavatkin unohtua, mutta halusimme mennä katsomaan Beetlejuice-musikaalia oikeana päivänä…

Vietimme aikaa etenkin Brooklynin Williamsburgissa, missä myös majoituimme ystäviemme luona. Lähistöllä oli monen monta kivaa kuppilaa, ja hyvän kahvin ohella tuli nautittua myös useampi Brooklyn Lager. Kyseinen olut on suosikkiani, ja se valmistetaan juuri Williamsburgissa Brooklyn Brewery -panimolla, missä tietysti vierailimme.

Graffiteja, muraaleja ja muuta katutaidetta New Yorkissa on hurjan paljon. Aika usein tuli pysähdyttyä ottamaan kuva jostain hienosta teoksesta. Ja ettei taide olisi jäänyt vain kaduille, suuntasimme Beyond the Streets -katutaidenäyttelyyn. Huikea ja hurjan laaja näyttely oli sopivasti ”meidän kulmilla” Brooklynissa, pari tuntia kului ihan hujauksessa graffitien evoluution parissa.

Muita näyttelykohteitamme olivat muun muassa Solomon R. Guggenheim Museum sekä Whitney Museum of American Art.

Entä mitä olisikaan kaupunkiloma ilman lankakauppavierailua? Silkkaa hulluutta, mikäli asiaa minulta kysytään. Valitsin kohteeksi Purl Sohon, sillä oli tosi kivaa päästä vierailemaan liikkeessä, jonka meininkiä olen seurannut somessa pitkään. Tarjolla olisi ollut kaikenlaista ihanaa – tietysti lankaa, mutta myös kankaita, tarvikkeita, kirjoja, ohjeita… Hillitsin kuitenkin itseni suuremmilta ostoksilta, ihastelu ja inspiraation kerääminen saivat piisata, sillä olimme reissussa vain käsimatkatavaroin. Pienen matkamuiston sentäs valitsin, repussa on aina tilaa Purl Soho -kangaspussukan verran.

Minua kiinnosti myös Jenkkien kudontakirjatarjonta. Etsin monesta kirjakaupasta Crafts-osaston, mutta tarjonta oli yleisesti pienoinen pettymys: parempi kuin Suomessa, mutta silti varsin suppea. Pitänee tehdä pari tilausta netin kautta, sillä kaipaan hyllyyni ainakin Lindsey Campbellin Welcome to Weaving 2 -teosta (ykkösosa kokoelmassani jo on).

Toisaalta lienee hyvä, etten löytänyt kiinnostavia teoksia, kudontakirjat kun ovat yleensä aika isokokoisia ja painavia. Niissä olisi ollut roudaamista kotiin… Yhden heräteostoksen kuitenkin tein. Alanna Okunin The Curse of the Boyfriend Sweater: Essays on Crafting herätti kiinnostukseni oitis kun sen näin. En meinannut malttaa lopettaa kirjan selailua, joten opuksen ostaminen tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta.

Reissuun mahtui myös monia ihania ruokaelämyksiä. Heti ensimmäisenä aamuna suuntasimme brunssille Julietteen. Williamsburgissa söin myös elämäni kreiseimmän pitsasiivun, vegaanisen Mac’s Reprise -pitsan täytelistaus näytti tältä: elbow macaroni, ground beef, mozzarella, cheddar, hot sauce. Makaroonia pitsassa, toimi! Makuelämyksen tarjosi Vinnie’s Pizzeria.

Mieleen painui myös ihana ilta Bushwickissa Koillis-Brooklynissa, missä herkuttelimme Union Pizza Works -pitseriassa. Baarien ja ravintoloiden lisäksi Bushwickissa oli lähinnä muraalein koristeltuja teollisuushalleja, kaikessa rujoudessaan pidin paikasta tosi paljon.

Illallispaikoista ehkä kaikkein mieluisin oli kasvisravintola The Butcher’s Daughter, Brooklynissa sekin (kyllä me välillä muuallakin käytiin!). Myös hampurilaisketju Shake Shackin Shroom Burger oli ehdottomasti testaamisen arvoinen. Ihan älyhyvä portobelloburgeri, saisipa Suomestakin samanlaisia!

Liikuimme usein metrolla, missä monen aseman nimestä tuli mieleen joku biisi. Huomaa kyllä, että New Yorkista on ammennettu populaarimusiikissa. Ja toki kuljimme paljon myös jalan. Yhden iltapäivän vietimme aurinkoisessa Central Parkissa, Brooklyn Bridgen puolestaan ylitimme sopivasti auringonlaskun aikaan. Puhelimen askelmittarin lukemat olivat aina päivän päätteeksi melkoiset.

Reissussa itseni yllätti ehkä eniten se, ettei missään ollut oikeastaan ruuhkaa, vaikka suurkaupungissa oltiinkin. Väentungoksen kohtasimme ainoastaan Times Squarella, missä pistäydyimme musikaalin jälkeen.

Tämä oli ensimmäinen kertani Amerikassa. Reilussa viikossa ehti nähdä mukavasti New Yorkia, ja vaikka kaupungissa varmasti piisaisi tutkittavaa loputtomiin, kiinnostaisi mahdollisella seuraavalla reissulla länsirannikko. Haaveilen jo käsityömatkasta Portlandiin Oregonin osavaltioon, missä on paljon aktiivisia neulojia ja lankavärjäreitä…

—

A trip to New York was my first time in America – hopefully not the last time! Next time I would like to travel to Portland, Oregon…

Lempikaupunkini Kööpenhamina

Kahvittelua Lankaostoksilla 16.8.2017

Palaan Kööpenhaminaan aina uudestaan ja uudestaan. Jos laskuni eivät ole menneet sekaisin, olen vieraillut Tanskan pääkaupungissa jo kahdeksan kertaa. Tuorein visiitti oli viime viikonloppuna ystäväni Annakaisan houkuteltua minut mukaansa Haven-festareille. Samalla tuli tutustuttua uusiin maisemiin, Haven järjestettiin Refshaleøenissä viitisen kilometriä kaupungin keskustasta. Siellä suunnalla en ollut aiemmin käynyt.

Viikonloppuun mahtui myös useampi tuttu kohde, taidan olla hieman tapojeni orja… Edellisen reissun tapaan vierailin nytkin Louisianan modernin taiteen museossa, herkuttelin Motherissa ja kävin lankaostoksilla Sommerfuglenissa.

Suuntasin lankakauppa Sommerfugleniin heti sen auettua klo 10 ja viivyin yli tunnin! Oli ihana tutkia etenkin Isager-hyllyä ja pohtia värivalintoja kaikessa rauhassa. Olin ottanut mukaan pätkät minulta jo löytyviä Tvinnin värejä, ja aika tuntui suorastaan pysähtyvän kun mallailin niille uutta kaveria. Päädyin lopulta vaaleaan vyyhtiin ja sävyyn 6s. Nyt on materiaalia useampaankin hyvän kokoiseen syyshuiviin.

Ostin myös ihanan pehmoista Alpaca kakkosta (50 % merinovillaa ja 50 % alpakkaa), yhdestä vyydistä saa tehtyä Ginger-kämmekkäät. Minulla on jo vihreät kämmekkäät, nyt halusin hieman hillitymmän sävyn. Kuvailisin valitsemaani väriä 60 tummaksi luumuksi, se sopii täydellisesti kuulaisiin aamuihin ja viileisiin syysiltoihin.

Vierailin toki viikonlopun mittaan myös uusissa kohteissa. Kivoimmaksi niistä nousi Mad & Kaffe, missä kävimme sunnuntaina aamiaisella. Tarjonta oli sekä kaunis että maukas, ehdottomasti sen pienen odottelun arvoinen, jonka pöydän saaminen vaati! Ja siinä odotellessa saattoi jo miettiä tilauksensa valmiiksi, listalta kun tuli valita 3, 5 tai 7 pientä annosta. Valitsin viisi ja annan erityissuosituksen chia-vanukkaalle. Myös avokadon, chiliöljyn ja manteleiden yhdistelmä oli mahtava. Nam!

—

Copenhagen, my favorite city. If you want a great breakfast, go to Mad & Kaffe!

Konnichiwa!

Viikon varrelta 30.5.2017

Reissasin huhtikuussa pari viikkoa Japanissa: Kiotossa, Tokiossa ja Osakassa. Lankakaupoista ja kahvittelusta olen jo tehnyt omat postaukset, mutten malta olla kertomatta reissusta hieman muutakin.

Olin Japanissa nyt toista kertaa. Ensivisiitin tein marraskuussa 2013, jolloin olin Tokiossa parin päivän työmatkalla. Se oli melkoinen pikadippaus uuteen maanosaan – tiesin jo silloin, että haluan palata Japaniin hieman pidemmäksi aikaa!

Mitä sitten jäi mieleen parin viikon kevätreissusta? Listasin viisi yksittäistä juttua:

1. Päällimmäisenä ehdottomasti sakura! Roihuvuoren kirsikkapuiston Hanami-juhlaa karkeloitiin vasta toukokuun puolivälin tietämillä, Japanissa kukkivista kirsikkapuista pääsi nauttimaan jo huhtikuun alussa. Ja niitä puita, niitä oli paljon!

2. Yksittäisistä kohteista mieleen painui erityisesti Kifune-jinjan pyhättö Kiotosta hivenen pohjoiseen. Vierailimme siellä illan jo hämärtyessä, eikä liikkeellä ollut juurikaan muita ihmisiä. Paikan sesonki on ymmärtääkseni ruska-aikaan syksyllä, joten perillä oli suorastaan autiota. Ihanan tunnelmallista siis, vähän sellaista Hayao Miyazaki meets Twin Peaks -osastoa. Illan kruunasi vielä pulahdus lämpöiseen veteen Kurama Onsenissa.

3. Pidemmät matkat taitoimme junalla, mutta lyhyempiä pätkiä tuli suhattua paljon bussilla. Monilla pysäkeillä oli metkat näytöt, jotka kertoivat monenko pysäkin päässä bussi on tulossa. Linjan 205 bussi saapuu pian! Onnistuimme myös jäämään joka kerta pois kyydistä oikealla pysäkillä, kiitos offline-karttojen.

Bussimatkat maksettiin joko kolikoilla (jokaisessa bussissa oli automaatti, jolla saattoi rikkoa rahaa, että oli antaa kuskille tasasumma) tai ICOCA-kortilla, joka osoittautui tosi näppäräksi. Paikallinen vastine HSL:n matkakortista, jolle on ladattu arvoa. Suosittelen!

4. Etenkin Kiotossa oli sateista ja ilmankosteus huipussaan. Kunnon kaatosateen kohtasimme onneksi vain kerran, mutta monena päivänä ilmoilla oli sellaista ”suihkepullosadetta”. Sateenvarjolle oli käyttöä, ja kaikkien kauppojen ja kuppiloiden ovella sateenvarjoteline (jos se puuttui, tarjolla oli pitkä ja kapea muovipussi, johon sateenvarjonsa saattoi pujottaa). Uusi tuttavuus puolestaan oli muovipussilla päällystetty paperikassi. Niitä näkyi kadukuvassa runsaasti, ja saimme itsekin moiset viritykset käsivarrelle keikkumaan.

5. Japanissa piisaa pilvenpiirtäjiä. Hissit kuljettivat meidät useamman kerran 52. kerrokseen. Näkymät olivat huikeat, mutta matkalla sai hieman nieleskellä – korkeus meinasi äkkiseltään tuntua korvissa. On myönnettävä, että kyllä siellä korkeuksissa ekalla kerralla puntti hieman tutisi… Toinen hissimatka meni jo enemmän rutiinilla, ja reissun viimeiset yöt nukuimme 35. kerroksessa. Vasemmanpuolinen kuva on näkymä huoneemme ikkunasta Osakassa.

Huh, oli kaikkinensa huikea reissu!

—

Japan, you took my heart!

Kuppi kahvia, kiitos!

Kahvittelua 21.4.2017

Japanin reissulla tuli kahviteltua runsaasti. Vierailimme lähes joka päivä ainakin yhdessä ihanassa kahvilassa – paikkojen ohella itse kahvi oli usein taivaallista. Miltei jokaisen paikan kahvilistassa oli vaihtoehtona hand drip -kahveja (tunnetaan myös pour over -tekniikkana). Ne valmistetaan kuppi kerrallaan kaatamalla kuumaa vettä irralliseen suodatinsuppiloon. Lopputulokseen vaikuttaa sekä kaatonopeus, kahvin jauhatusaste, veden lämpötila että veden kierto suppilossa.

Kaikkein ihanin kahvila oli Unlimited Coffee Bar Tokiossa. Huippuhyvää kahvia ja huippuihana sisustus. Myös keli oli kohdillaan, ja toi siten oman lisänsä tunnelmaan. Valitsimme reissukaverini Annakaisan kanssa molemmat hand drip -kahvit, mutta eri pavuista. Oli kivaa päästä maistamaan kahta erilaista kahvia, ja mauissa olikin melkoinen ero! Ostimme papuja myös kotiin ja nyt jälkikäteen on mukava muistella onnistunutta reissua makumuistojen muodossa. Valitsin itselleni kotiinviemiseksi Tokiossa paahdettuja Konga Ethiopia -papuja.

Sattui myös todella sopivasti, että pääsin maalis-huhtikuun vaihteessa Johan & Nyströmille parin tunnin kahvikoulutukseen. Siellä tutustuttiin juurikin tuohon hand drip -tekniikkaan, ja sain mukaani V60-setin, siis sellaisen irtosuppilon ja pannun. Tein ja join ensimmäiset hand drip -kahvini juuri ennen reissun alkua, nyt reissun jälkeen olen ehtinyt valmistaa jo useamman kupillisen. Suppiloitakin on jo kaksi, sillä ostin Unlimited Coffee Barista heille kustomoidun posliinisen suodattimen.

Toinen erityisesti mieleen jäänyt kahvila oli Elephant Factory Coffee Kiotossa. Kapealla kujalla sijainnut kahvila tarjosi niin ikään hyvää kahvia ja tunnelmaa. Suomalaisittain oli tosin hivenen hämmentävää, että listalla oli yhden kahvin kohdalla suositus nice harmony with cigarette, meillä kun ei ole enää aikoihin saanut polttaa kahviloiden pöydissä.

Suodatinkahvin juon aina maidolla, mutta reissussa nautittujen herkullisten kahvien kohdalla moinen ei tullut edes mieleen. Maidon kaataminen vähentynee myös kotosalla, sillä arvelen V60-setin pääsevän ahkeraan käyttöön.

Kahvifiilistelyni jatkuu huomenna, jolloin suuntaan Kaapelitehtaalle kahvifestareille. Helsinki Coffee Festival järjestetään tänä viikonloppuna kolmatta kertaa. Olen ollut kaikkina vuosina mukana, enkä nytkään malttaisi odottaa huomista. Festareilla pääsee imemään itseensä uutta kahvitietoutta ja maistelemaan monia eri kahveja. Vaan nyt kahvimylly esiin ja aamukahvin keittoon!

—

Japan, the land of good coffee!

Lankaostoksilla Kiotossa

Lankaostoksilla 20.4.2017

Kotiuduin eilen parin viikon reissulta Japanista. Lensimme Helsingistä Osakaan, mistä jatkoimme heti matkaa Kiotoon. Olinkin selvitellyt etukäteen Kioton lankakauppatarjontaa, sillä suunnitelmana oli ostaa reissusta kivaa lankaa ja aloittaa uuden huivin neulominen. Puikot otin mukaani jo Suomesta.

Amirisu on japanilainen neulontalehti, ja brändillä on lankakaupat Kiotossa ja Tokiossa. Kohde olikin selvillä oitis kun Amirisun Walnut-kaupat Google-haulla löysin. Suuntasimme Kioton Walnut-kauppaan heti toisena reissupäivänä. Nimi Amirisu kääntyy neulovaksi oravaksi (amu = knitting ja risu = squirrel), joten Walnut on aika ilmeinen nimi kaupalle. Sen logossakin komeilee orava puikkoineen.

Neulelankojen lisäksi valikoimissa oli mm. mahtavia kirjontasettejä. Niiden valmistaja eli Studio MME kannattaa pistää mieleen!

Tarjolla oli myös laaja valikoima kirjoja ja lehtiä. Aika paljon japaniksi, mutta mukava valikoima myös englanniksi. Esimerkiksi Laine Magazine Suomesta, terkkuja vaan Jonnalle ja kumppaneille! ;)

Lankamerkeistä etenkin Isager, Brooklyn Tweed, Woolfolk ja Quince & Co. olivat isosti edustettuina. Olisi kuitenkin tuntunut hassulta ostaa Japanista esimerkiksi tanskalaista Isageria, joten halusin valita jotain spesiaalimpaa. Woolfolkin pehmoiset vyyhdit olivat jääneet mieleeni jo viime syksyltä, jolloin ihastelin niitä lankakauppa Kerän pop up -myymälässä Helsingin Katajanokalla. Minulla oli jo valmiiksi katsottuna ohje pipoon, ja kännykässä muistissa oikeat värit. Siispä ostin kaksi vyyhtiä Woolfolkia:

* SNO 1 (black and white)
* TYND 15

Niiden lisäksi valitsin ne varsinaiset huivilangat eli kaksi vyyhtiä uutta tuttavuutta nimeltä Hey Lady Hey. Kuten monet ihanat käsinvärjätyt langat, sekin on lähtöisin Yhdysvalloista. Aloitin huivin vielä samana päivänä tutulla ja hyväksihavaitulla ohjeella. Se ei vaadi liikaa keskittymistä, joten huivia oli huoletonta neuloa reissun päällä. Mitään japanilaista en tällä kertaa hankkinut, vaikka hetken harkitsinkin Daruma Threadin kirjontalankoja.

Vierailin reissun mittaan myös kahdessa muussa lankakaupassa: Keitossa Tokiossa ja Masuzakiyassa Osakassa. Eivät hullumpia nekään, mutta Walnut Kyoto oli ehdoton ykkönen.

—

I travelled to Japan and visited some nice yarn stores there, of course! The loveliest one was Walnut in Shijo Karasuma, Kyoto.

Lankakaupoilla Lontoossa

Lankaostoksilla 4.5.2016

Viime viikolla toteutin haaveeni ja matkustin lankakaupoille Lontooseen. Olen vieraillut kaupungissa useamman kerran aiemminkin, joten ”pakolliset nähtävyydet” on koluttu jo takavuosina. Tällä kertaa ohjelmassa oli vain kiireetöntä hengailua, kahvittelua, kivoja ravintoloita ja niitä lankakauppavierailuja!

Ensimmäinen lankakohde oli Loop. Angel-metroaseman läheisyydessä sijaitseva puoti oli juuri niin ihana kuin olin etukäteen aavistellutkin. Soma voisi olla sopiva sana tätä kauppaa kuvaamaan: kauniisti koristelu näyteikkuna, lautalattiat ja hyllyt täynnä ihanuuksia. Loop on Brooklyn Tweedin lippulaivamyymälä Euroopassa, joten minulla oli jo etukäteen ostoslista valmiina: 9 vyyhtiä Loftia. Värejä en kuitenkaan ollut miettinyt valmiiksi, joten valinta otti aikansa. Onneksi lomalaisella ei ollut hoppua!

Ihastelin kaikessa rauhassa myös muun tarjonnan, esillä oli kirjoja, pussukoita, puikkoja, kirjontalankoja… Loft-vyyhtien lisäksi kangaskassiin pakattiin vähän muutakin (sinänsä hyvä, että ostossuunnitelma oli valmiina, koska Loopista olisi voinut ostaa kaiken), mutta niistä lisää tuonnempana – samoin kuin siitä, mitä uusista langoistani syntyy.

I Knit London puolestaan oli pienehkö pettymys. Etukäteen olin katsellut etenkin Waterloossa sijaitsevan kaupan itse värjättyjä I Knit or Dye -lankoja, mutta niissä oli monessa mukana metallin sävyjä, jotka olivat itselleni ehdottomasti liikaa. Myöskään baarikaappi liikkeen perällä ei tehnyt vaikutusta – olimme ystäväni kanssa ainoat asiakkaat, ja olisi tuntunut ihan pöhköltä tilata pullollinen olutta (niin hyvä yhdistelmä kuin neulominen ja yksi olut onkaan). Sohva oli kyllä kutsuva, mutta se oli miehitetty kahden pikkukoiran toimesta, joten jatkoimme suht nopeasti matkaa.

Loopin ohella Lontoon ihanimman lankakaupan tittelistä kisaakin Knit with attitude. Sympaattinen puoti sijaitsee Hackneyssä, minne köröttelimme punaisella kaksikerroksisella bussilla. Vierailumme ajoittui lauantaille (30.4.), jolloin sattui olemaan myös Yarn shop day 2016. Itselläni moinen erikoispäivä oli mennyt täysin ohi, joten sen kunniaksi järjestetty suklaakakkutarjoilu oli makoisa yllätys.

Oli mahtavaa kohdata viimeinkin Wool and the Gang -lankoja, sillä olen ihastellut niitä Instagramissa monet kerrat. Olen tilannut suht paljon lankaa netistä, mutta on aina eri juttu päästä ottamaan tuntumaa omin käsin ja nähdä värisävyt livenä. Kaikkein parasta KWA-puodissa oli kuitenkin sen pyörittäjä, Norjasta lähtöisin oleva Maya. Sympaattinen nainen ehti kertoa monta tarinaa kakunsyönnin lomassa.

Samoissa tiloissa tämän lankakaupan kanssa toimii Of Cabbages & Kings – galleria, joten lankojen ja käsityötarvikkeiden lisäksi tarjolla oli runsaasti koruja ja printtejä.

Hotellimme oli Islingtonissa Angel-metroaseman läheisyydessä (Loop-lankakaupan sijainti saattoi hieman vaikuttaa hotellin valintaan…). Kävelymatkan päässä oli paljon kivoja kahviloita ja ravintoloita. Eritoten tykkäsin The Breakfast Clubista, joka sijaitsi Camden Passagella ihan Loopin lähellä, ja vappulounaan nautimme kasvisravintolassa nimeltä The Gate (Ullalle kiitos suosituksesta!).

Reissun parhaan Gin & Tonicin tarjosi Casa Blue Brick Lanella, cappuccinoja puolestaan tuli nautittua niin monta, että laskut menivät sekaisin.

—

Yarn shopping in London: Loop, I Knit and Knit with attitude. Awesome!

Lankafiilistelyä ulkomailla

Lankaostoksilla 27.2.2016

Olen päässyt lankainnostuksessani siihen pisteeseen, että ennen ulkomaanreissuja googlaan kohteen lankakauppatarjonnan. Se kannatti etenkin Lissabonin tapauksessa viime kesänä, sillä ihanaan Retrosaria-puotiin en olisi ikuna päätynyt sattumalta – kauppa sijaitsee kolmannessa kerroksessa, eikä kadulla ollut opasteita sisään. Ja vaikka minulla oli koordinaatit valmiina (Rua do Loreto 61), oli oikean osoitteen löytäminen hankalaa. Jos taloa olisi tähyillyt kauempaa, olisi saattanut huomata teippauksen ikkunassa, mutta me kuljimme katua aivan talon vieressä, ja sinne ikkunat eivät näkyneet.

Retrosaria — Siellä se on, kolmannessa kerroksessa!

Lopulta kohtasimme värikkäät postilaatikot, joista olin nähnyt kuvan etukäteen, ja tiesimme olevamme oikeassa rappukäytävässä. Ylös kerroksiin kiivettyämme piti vielä soittaa ovikelloa, ja sitten oltiin perillä – lissabonilaisessa lankataivaassa. Tarjolla oli eritoten portugalilaista lankaa, jota ostinkin muutama vyyhdin. Olen jo ennättänyt haaveilla pienestä lisätilauksestakin, lisää Beiroaa olisi saatavissa ihastuttavissa sävyissä.

Retrosarian ohella tutuksi on tullut myös Sommerfuglen Kööpenhaminassa, siellä olen pistäytynyt useamman kerran. Kivijalkapuoti sijaitsee vain kivenheiton päässä ostoskatu Strøgetista osoitteessa Vandkunsten 3. Sommerfuglenin parasta antia on kattava valikoima Isagerin lankoja, ainakin viimeksi hyllyssä tuntui olevan Isager Tvinnin värikartan kaikki sävyt.

Kaikkein kivointa on ostaa kohdemaassa valmistettua lankaa. Reissulangat puikoilla kelpaa muistella matkan edesottamuksia – matkastahan jäi konkreettisesti jotain käteen!

Seuraava matkakohteeni voisi olla Lontoo. Helsingin Sanomissa oli jo viime elokuussa houkutteleva juttu kaupungin lankakaupoista. Täältä tullaan ennemmin tai myöhemmin, I knit ja Loop!

—

Retrosaria in Lisbon is one of my favorite yarn store abroad (outside Finland). I also like Sommerfuglen in Copenhagen and I’m looking forward to get a change to visit I knit and Loop in London – hopefully in the near future!