Niinhän siinä kävi, että Suomen Kädentaidot -messuille oli päästävä myös tänä vuonna. Meinasin ensin jättää messut aikataulusyistä väliin, mutta sitten katselin kalenteriani vielä kerran, ja päätin suunnata messuille sunnuntaiksi. Olin messuviikonlopun lähestyessä päätökseeni enemmän kuin tyytyväinen, sillä somessa alkoi olla melkoinen kuhina päällä… Seurasin myös messuperjantaina ja -lauantaina tarkasti messuaiheisia instastooreja, oli kivaa nähdä mitä kaikkea pääsisin itsekin sunnuntaina ihastelemaan.
Ihan ensimmäisenä suuntasin lankakauppa Ilon osastolle, sillä minua houkutti Shelli Canin The Wand Chooses the Wizard -pinssi (näkyy ylemmässä kuvassa). Neulepuikon lisäksi pinssistä on omat versionsa virkkuukoukun ja silmäneulan kera, neuleaiheinen pinssi on hyvä alku. Olin hurjan tyytyväinen, kun niitä oli vielä jäljellä, pinssi pääsi heti koristamaan neulepussiani.
Toisen pinssihankinnan tein Taito-lehden osastolta, innokkaalla kutojalla pitää tietenkin olla sukkula-pinssi!
Kudonta on tosiaan lähtenyt allekirjoittaneelta ns. lapasesta, sillä ensi keväänä osallistun työväenopistossa peräti kahdelle eri kudontakurssille, minkä lisäksi minulla on ne omat kangapuut Mikkelissä. Olikin mukavaa, että Toikalla oli varsinaisen messuosaston lisäksi myös kudontatyöpaja, jossa pääsi tutustumaan mm. tietokonekangaspuihin. En ollut ennen nähnyt sellaisia omin silmin, nyt tiedän niiden toimintaperiaatteen. Toikan perustamisesta tuli muuten tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta, onnea vielä!
Kudontatyöpajan yhteydessä oli myös Hilmalan palttina-mallikirjat, joita oli tosi inspiroivaa selailla. Aion ehdottomasti mennä vielä Hilmalan vapaakudontakurssille, itseasiassa olen vähän vihjaillut tontuille, että kurssi-ilta voisi olla mainio joululahja…
Kaikki ryijyihin liittyvä kiinnitti oitis huomioni, sillä minulla on oma ryijy parasta aikaa työn alla. Wetterhoffin osastolla oli esillä samaa Tuukka-ryijylankaa, mitä itsekin käytän. Tykkään ihailla ryijyjä ihan lähietäisyydeltä, sillä silloin pääsee tarkastelemaan käytettyjä nukkasekoituksia.
Taito Ylä-Savon osastolla oli kaksi metsäaiheista ryijyä, jotka lumosivat kolmiulotteisuudellaan. Huikeaa värien käyttöä!
Kässäkerho Pom Pomin osasto oli viime vuoden tapaan yksi suosikeistani lankakauppojen osalta. Kyllä se vaan on niin, että lankoja on kaikkein paras osaa ”livenä”, ei nettikaupasta. Tutkailin tarkasti etenkin Pom Pomin oman Suoma Single -langan värejä, sillä olin jo etukäteen katsonut, että lanka natsaisi vahvuudeltaan hienosti yhteen ihanaan villatakkiohjeeseen.
Uutuutena Pom Pomin osastolla olivat pellavakankaat sekä kaavat, etenkin Monday-mekkokaava osoittautui kuulema suoranaiseksi hitiksi. Pellavakangasta oli minunkin ”ostoslistalla”, sillä aion ommella damastipuilla kutomastani kankaasta koristetyynyn, jonka toisen puolen on määrä olla pellavaa. Savunruskeaa pellavaa oli sopivasti jäljellä puolentoista metrin pala, joten siitä riittää myös muuhun käyttöön. Kangas voisi toimia vallan mainiosti esimerkiksi jonkun kirjontatyön pohjakankaana.
Suosikkilankakauppani, helsinkiläinen Snurre oli toki myös edustettuna. Sen messuvalikoima oli herkullinen, pari pöydällistä toinen toistaan kauniimpia vyyhtejä. Ihastelin pitkään myös Emily Fodenin Knits About Winter -kirjaa.
Tänä vuonna mukana oli myös viisi ulkomaista lankayritystä, viime vuoden toiveeni siis toteutui! Niiden joukosta löytyi ehdoton messusuosikkini: tanskalainen G-uld. Osasto oli tosi kaunis ja kutsuva. Tarjolla oli useita valmiita settejä eli ohje + langat, ja ainakin kaikista niistä mitä itse katsoin myös mallikappaleet näytillä. Malleja oli ihana hypistellä, ja harkitsinkin paksuraitaista Sorbet-villapaitaa aikuisten koossa. Päädyin kuitenkin paidalliseen lampaanvillaa ja kahteen vyyhtiin alpakkaa. Lankojen värikartat olivat suorastaan pökerryttävän ihania, joten värivalintoja sai tuumailla hyvän tovin. Ihan liian monta hyvää vaihtoehtoa!
G-uldin osastolla oli myös Koel Magazinen uusimpia numeroita myynnissä. Niissä oli kivasti esillä myös Punch Needle -tekniikalla tehtyjä töitä, sen aion ottaa haltuun heti kun ehdin. Lehtienkin puolesta hyvin inspiroiva osasto siis!
Kävijöitä messuilla oli viikonlopun aikana 50 996 (huh!), mutta ainakin sunnuntaina sai kierrellä ilman tungosta. Keskityin lähinnä neulontaan, ryijyihin ja kudontaan liittyviin osastoihin, mikä oli oikein hyvä taktiikka – niissäkin piisasi runsaasti kiertelemistä, kaikkinensa kun näytteilleasettajia oli yli 700.
Päätin messukierrokseni sinne mistä aloitinkin: Ilon osastolle. Siellä oli esillä Fringe Supply Co:n Town Bag, jota olin Instagramissa ihastellut. Siis vähän kuin Field Bag (joita minulla on jo kolme), mutta hieman isompi ja lyhyillä kahvoilla varustettuna. Totesin kuitenkin, että käsilaukkutarkoituksessa kaipaan kassiini vetoketjun. Sen sijaan en voinut vastustaa isompaa valkeaa kassia, jonka kylkeä koristaa teksti ”Bury me with yarn and needles and I shall rest in peace.”. Se on keikkunut messujen jälkeen tiuhaan olallani ja osoittaunut nappiostokseksi. Kassi on napakkaa, paksua kangasta ja rinkat juuri sopivan mittaiset – laukku ei laahaa maassa, vaikka sitä roikuttaisi käsi suorana alaspäin.
Tässä vielä yhteiskuva kangas- ja lankaostoksistani. Puolitoista metriä pellavakangasta ja paidallinen Suoma Singleä Kässäkerho Pom Pomilta sekä niin ikää paidallinen lampaanvillaa ja kaksi vyyhtiä alpakkaa G-uldilta. Alpakkalangasta saa ihanan pehmoiset lapaset, ja messuilta oli kivaa ostaa sellaista lankaa, mitä täältä Helsingistä ei saa.
Kiitos kädentaitomessut 2018, eiköhän kohdata taas ensi vuonna!
Sisäänpääsy messuille saatu postausta vastaan.
—
Finnish Craft and Design Fair, an event full of inspiration!
