Posts tagged ompelu

Soma sohvatyyny

Kävin jo reilu vuosi takaperin Hilmalassa mainiolla yhden illan vapaakudontakurssilla. Lopputuloksena oli puolisen metriä kaunista kangasta koristetyynyyn, jonka ompelin viimein valmiiksi.

Tyynyn takapuolelle minulla oli varattuna Kässäkerho Pom Pomin napakkaa pellavakangasta, joten kokonaisuudesta tuli kertakaikkisen ihana. Tekemäni helmipoimintakokeilut tuovat tyynyn pintaan mukavasti tekstuuria, ja saumat kätkevät sopivasti kaikki kudotun kankaan reunojen epätasaisuudet.

Tyynykangasta olikin erityisen huoletonta kutoa, sillä reunat sai ihan luvan kanssa jättää epätasaisiksi. Yleensä kun olen tosi tarkkana niiden siisteydestä, mikä tahansa ei mene laaduntarkkailustani läpi…

Tästä tuli juuri sopiva väripilkku tummanharmaalle sohvallemme!

The fabric is made on the rigid heddle loom.

Puolapussi

Keväällä ompelemani vuorellinen pussukka pääsi heti aktiiviseen käyttöön. Se on juuri passeli koti lankarullille ja puolille, joita tarvitsen toisinaan kangaspuilla kutoessani. Olenkin kuljettanut siinä puuvillaisia kudontalankoja sekä Malmille että Jätkäsaareen, siis työväenopistolle ja Kutomo Craft Studiolle.

Pussukka valmistui osana käsityö- ja muotoilukoulun opintojani. Niihin kuului keväällä sekä kankaanpainantaa että ompelua, joten ei liene vaikea arvata, että olen ommellut pussin itse painamastani kankaasta.

Päällinen on pellavaa, kuviot olen painanut siihen seulalla. Jälki ei ole täysin tasaista, mutta pieni rosoisuus on oikeastaan aika kaunista. Kuvioiden kohdistamisessa pääsin treenaamaan myös kohdekulman käyttöä, vitsit mikä mainio onnistumisen tunne koittikaan, kun alareunat osuivat täydellisesti kohdakkain. Sisus puolestaan on ohutta puuvillaa, seulan testaamiseen käyttämäni ”suttukangas” taipui mainiosti vuoriksi.

Kaikki muut taisivat ommella vaatteen, mutta minulle oli alusta alkaen selvää, että tekisin pussukan. Surruttelin koko pussin opettajan Singerillä vuodelta 1934 – kone teki ainoastaan suoraa tikkiä. Kokonaisuus on simppeli, mutta vuorikankaassa piisasi silti sopivasti haastetta kaltaiselleni ompelunoviisille. Tämä oli hauska projekti, jonka viimeisteli ompelulaatikosta löytämäni hempeän mintunvihreä vetoketju.

This linen project bag is printed and sewn by me.

Soma silityslauta

Marimekon taannoiseen uutiskirjeeseen oli koottu bloggari Minna Jonesin ideoita kankaiden luovaan käyttöön, toteutus toki Marimekon kankailla! Tarkemmin tsekattuna uutiskirjeestä ja Minnan ideapostauksesta näyttää olevan jo yli vuosi, mutta taannoinen lienee suhteellinen käsite…

Heti idealistan kärjessä se joka tapauksessa komeili: Päällystä silityslauta lempikuosillasi. Klikkasin oitis tarkempiin ohjeisiin, sillä toteutustapa kiinnosti. Oman silityslautani kun olen päällystänyt jo vuosia sitten Marimekon Kuiskaaja-kuosilla.

Minnan kangas oli niitattu kiinni lautaan, minä ompelin omaani nauhakujan, joten kangas on tarvittaessa helppo irrottaa ja pestä. Niittaamalla päällisestä saisi ehkä vielä napakamman, mutta nauhakujallinenkin versio on toiminut mainiosti. Suosittelen ehdottomasti päällystämistä, somaa silityslautaa on ilo käyttää!

Kankaan ostaminen on jäänyt mieleeni – Kuiskaaja on peräisin Galleria Esplanadin Marimekko-myymälästä. Tuolloin, eli vuoden 2008 tienoilla, kauppakeskuksen nimi tosin oli Kämp Galleria, ja Marimekon myymälä oli kahdessa rullaportain erotetussa kerroksessa. Muistan, kuinka alakerran kangasosaston ystävällinen myyjä rullasi kangaspakan lopun kokonaan auki. Kyseisen kankaan raportti on pitkä, ja toivoin juuri tiettyä kohtaa (itse kuiskaajaa) lautani koristeeksi. Sattui hurjan mukavasti: poika komeili pakan päässä, joten minun ei tarvinnut ostaa ”ylimääräistä” kangasta.

DIY: iron board cover!

Kesäverhot ikkunaan

Viime yönä siirryttiin kesäaikaan (tervetuloa valoisat illat!), joten päätin päivittää myös talviverhot kesäverhoihin. Muutimme Kumpulasta Käpylään pari vuotta takaperin, ja tässä kodissa olen luottanut Marimekon kuoseihin. Eteisessä on peräti Marimekon tapettiakin.

Kesäverhona keittiössä on palvellut Maija Louekarin Kuiskaaja vuodelta 2007 (linkki vie metkalle japaninkieliselle sivustolle, kankaasta oli huonosti kuvia tarjolla etenkin tuossa värissä, ja oma verhoni on taitteilla kaapissa – ei kuvauskunnossa ennen perusteellista silistystä siis). Talviajan luottokuosina puolestaan toimii Teresa Moorhousen sinivoittoinen Kaunis kauris, josta meillä on myös pussilakanat.

En varsinaisesti aikonut pistää Kuiskaajaa jäähylle, mutta Marimekon uutuuskuosi Kasvu teki lähtemättömän vaikutuksen. Ensimmäisen kerran kohtasin kuosin Sokoksen keittiötarvikeosastolla astiapyyhkeen muodossa. Se kummitteli mielessäni parin viikon ajan, eli mikään ex tempore -ostos uusi verhokangas ei ollut.

Uuden kevätverhon ompelua

Kankaan hankin torstaina ja verho valmistui perjantaina, kiitos pääsiäisvapaiden. Kangaskauppias kyseli, olisinko kaivannut ompelupalvelua, mutta ilmoitin heti ompelevani verhon itse. Se sujui ripeästi, sillä jätin hulpioreunat näkyviin – ommeltavaa oli vain ylä- ja alareunoissa. Silitysraudasta oli iso apu, silitin käänteet ennen ompelua, jolloin nuppineuloja ei juurikaan tarvittu.

Uuden kevätverhon ompelua
Kasvu on tavallaan hempeä kukkakuosi, tavallaan kaikkea muuta. Huh, Maija Louekari on huipputaitava!

Jos jotain olen kankaiden hankinnasta oppinut, niin ihastuttavan kuosin kohdalla ei kannata liiaksi aikailla. Yllämainittua Kuiskaajaa ei taida saada enää mistään, ja asianlaita lienee samoin Jenni Tuomisen Marimekolle suunnittelemien huikeiden kuosien Kuunlilja ja Unessa kohdalla. Pieni mahis on toki löytää kangasta käytettynä, mutta silloin tarvitaan hurjan hyvää tuuria, ja mitoituksenkin pitäisi siinä tapauksessa osua kerralla kohdilleen.

Aina on tietysti jotain klassikkokuoseja, jotka pysyvät mallistossa vuodesta ja jopa vuosikymmenestä toiseen… Mutta kiitos ei, ei Unikkoa meille. Sitä paitsi kangashankinnat ovat kohdallani hyväksi toviksi suoritettu, olen uuteen verhoon supertyytyväinen!

It’s time to change summer curtains – large flowers and leaves. Kasvu is a coated cotton fabric by Marimekko, the pattern is drawn by Maija Louekari.