Posts in Neulottua

Mood Beanie

Syksy on pipojen aikaa! On kutkuttavaa sekä penkoa hattuhyllyn ihanuuksia että suunnitella uusia piponeulomuksia. Yksi tämän hetken ehdottomista suosikeistani on tanskalaisen Spektakelstrikin suunnittelema Mood Beanie. Omani neuloin jo elokuussa, ja nyt se viimein pääsee aktiiviseen käyttöön.

Pipoa koristavat veikeät hymynaamarivistöt. Ja kuten tarkasti kuviota katsoen huomaa, tekovaiheessa piti tietyssä kohdassa kiepsauttaa nurja puoli oikeaksi. Se olikin oikeastaan ainoa haastava kohta ohjeessa – eikä kovin haastava sekään.

Lankana on Rauma Garnin Puno Petit. Harmillisesti sitä ei oikein meinaa löytyä kotimaisten lankakauppojen valikoimasta, olisi näet hauskaa neuloa toinenkin pipo täysin toisenlaisesta värimaailmasta. Mutta ehkä kokeilen toista lankaa, Sandnesin Babyull Lanett voisi olla juuri passeli vaihtoehto, ja siinäkin on mukavan monipuolinen värikartta.

Kirjoneule on kyllä briossin ohella omia lemppareitani. Miten siellä ruudun toisella puolella?

___

Beanie with a smiley pattern, yes please! That’s Mood Beanie by Spektakelstrik.

Purjehduspusero

Viime kesänä se ajatus vaan jostain tupsahti – halusin kysyä ystävältäni Antilta, josko neuloisin hänelle villapaidan! Kivaa välillä tehdä muillekin, etenkin kun omassa kaapissa on jo melko monta villapaitaa, ja Anttihan innostui ideasta oitis. Tavattiin syksyllä pari kertaa suunnittelupalaverin tiimoilta, Antti sai itse valita mallin ja langat. Minä toki siis suosittelin sopivia lankavaihtoehtoja sen jälkeen kun ohjeeksi oli päätetty Petite Knitin Northland Sweater.

Koska töissä on dediksiä mutta käsitöissä ei, niin taisi olla joulun tienoota, kun viimein tilasin paitalangat. Antti valitsi Isagerin Tweediä värissä Navy ja sille kaveriksi tummansinistä Silk Mohairia. Paitaa neuloin kevään mittaan, otettiin yksi välisovitus vartalo-osan ollessa lähes valmis. Ja tällä kertaa todellakin tein mallitilkun, että paidasta tuli varmasti juuri oikean kokoinen!

Huhtikuussa tavattiin sitten Antin luona siten, että paidasta uupuivat enää hihojen resorit. Otettiin vielä viimeinen sovitus sen varmistamiseksi, että hihoista tulisi sopivan mittaiset, ja sitten neuloin ne loppuun ja päättelin. Viimeistely tehtiin heti perään yksissä tuumin, sinne se paita jäi kuivumaan mittoihinsa aseteltuna Antin kylpyhuoneen lattialle. Seuraavan kerran näinkin paidan vasta kesemmällä Instassa, kun bongasin kuvan, missä Antilla oli tuttu sininen neule yllään. Ai että, ilahduin tosi paljon siitä kuvasta.

Tänään puolestaan suuntasimme yhdessä Liuskasaareen, mistä Antti jatkoi matkaa purjehtien. Merellinen kuvausmiljöö oli juuri mainio, pitihän paita ikuistaa ansaitsemallaan tavalla – etenkin kun se on jo ollut käytössä useammallakin purjehdusreissulla.

Tweed-lanka tekee neuleen pinnasta ihanan eläväisen. Minulla on jo samaista Isagerin lankaa varattuna toiseenkin villapaitaan, eri värissä tietysti.

Olipa kiva piipahdus rannassa. Nyt vaan suotuisia tuulia ja mukavia seikkailuja Antille villapaidan kera! Ps. Ohje oli jälleen taattua Petite Knit -laatua, voin ehdottomasti suositella tätä raglan-puseroa. Mietityt yksityiskohdat ja erittäin selkeä ohjeistus paidan toteuttamiseen.

I knitted the Northland Sweater by Petite Knit to my friend Antti. What a lovely project it was!

Uusi pipo ohjeineen!

Instagramin puolella tämän jo pääsiäisenä julkaisinkin, uuden pipo-ohjeen meinaan! Double Sunday -langan herkulliset sävyt inspiroivat pipon suunnitteluun, yhdistin mukaan silkkimohairia ja aloitin sileällä neuleella. Pipon käänteeseen puolestaan valitsin briossia eli patenttineuletta – se on suosikkitekniikkani vuodesta toiseen!

Nimekseen tämä myssy sai #nurinkurinbeanie, sillä reunan käänne on yksinkertainen – nurja puoli päällepäin!

Tarvikkeet Nurin kurin -pipoon:
Sandnes Garn Double Sunday – 2 kerää (100% merino, 108 m / 50 g)
Ito Sensai – 1 kerä (60 % mohair, 40 % silkki, 240 m / 20 g)
5 mm puikot (pyöröpuikko 40 cm kaapelilla on kätsyin)
Silmukkamerkki
Neula päättelyä varten

Ja sitten neulomaan:
Pipo neulotaan molemmilla langoilla yhtä aikaa. Luo 70 silmukkaa. Merkkaa kerroksen vaihtumiskohta silmukkamerkillä ja neulo sileää neuletta suljettuna neuleena noin 20 cm.

Vaihda patenttineuleeseen. Neulo ensin valmisteleva kerros:
*1 n, 1 o*, toista *–* kerroksen loppuun.

Aloita sitten varsinaiset patenttikerrokset:
1. *n1lk, 1 o*, toista *–* kerroksen loppuun.
2. *pn, n1lk*, toista *–* kerroksen loppuun.
3. *n1lk, 1 po*, toista *–* kerroksen loppuun.
4. *pn, n1lk*, toista *–* kerroksen loppuun.

Toista tämän jälkeen kerroksia 3 & 4, kunnes patenttineuleen korkeus on noin 15 cm.

Päättele pipo italialaisella päättelyllä. Ohjevideo siihen löytyy esimerkiksi täältä. Sulje lopuksi pipon toinen pää pujottelemalla lankaa neulan avulla silmukoiden läpi. Kiristä ja päättele huolella. Sitten vaan pipo päähän ja ulos kevätauringosta nauttimaan!

Lyhenteet:
n1lk: Tee langankierto ja nosta seuraava silmukka nurin neulomatta
pn: Patentti nurin, neulo nostettu silmukka nurin yhteen langankierron kanssa
po: Patentti oikein, neulo nostettu silmukka oikein yhteen langankierron kanssa

Pipolangat saatu Snurresta.

This #nurinkurinbeanie is inspired by the marvellous colours of Double Sunday yarn.

Klassisen tyylikäs patenttineulekauluri

Kuten alkuviikosta kirjoitin, vuoden ensimmäinen neuletyö on jo valmis. Puikoilleni pääsi uudenvuodenaattona Other Loopsin Patent Loop Neckwarmer, mainio briossi- eli patenttinenulekauluri. Se valmistui parissa illassa ja on jo päässyt käyttöön!

Tätä klassisen tyylikästä kauluria oli tosi kiva ja huoleton tehdä, vaikka patenttineuleen kanssa saakin olla aika tarkkana. Virheitä ei meinaan niin vaan korjatakaan, jos jostain silmukasta on unohtunut langankierto, niin se on purkuhommia sitten. Niin saattaa käydä, jos pelaa neulomisen ohella Carcassonnea, kuten minä tein… Tällä kertaa selvisin vain yhden kerroksen purkamisella, kun huomasin virheen ajoissa. 

Langaksi valitsin Gepard Garnin Pura Lanaa värissä Cafe Latte. Alkuun hieman epäröin värivalintaani, sillä se tuntui tylsähköltä, mutta nyt olen täysin hurmaantunut tästä. Hillityn kaulurin kaveriksi voi aina asustaa ärhäkämmän pipon, jos kaipaa enemmän väriä.

Ai että, enteilen tälle kaulurille paljon käyttöä. Langan värin Cafe Latte -nimen kunniaksi voisin myös käydä joku päivä siemailemassa makoisan latte-kahvin jossain kivassa kahvilassa, kukaties pala porkkanakakkua siihen kylkeen. Ja kaikki herkuttelu tietysti kauluri kaulassa!

Patent Loop Neckwarmer by Other Loops, the loveliest neckwarmer right now!

Kuunapäivä-sukat + ohje

Sovittiin äidin kanssa jo alkusyksystä, että itsenäisyyspäivän hujakoilla kirjataan raidallisten villasukkien ohje yhdessä ylös! Meillä oli näet varattuna lauantaille 3. joulukuuta liput J. Karjalaisen konserttiin Mikkelin Mikaeliin, joten tiedettiin, että kohtaamme silloin. Ja ai että olikin ihana keikkailta eilen! Yhteneväisen musiikkimaun lisäksi neulonta on äidin ja minun yhteinen juttu. Suositellaan usein ohjeita toisillemme, ja tässä tulee Autereiden luotto-ohje perussukkien neulontaan teidän muidenkin iloksi.

Kaikilla parhailla sukilla on tietysti nimi, joten näistä tuli Kuunapäivä-sukat. Oon meinaan katsonut Netflixistä tiiviisti Tim Burtonin luotsaamaa kauhukomediasarja Wednesdayta, jossa päähenkilö Wednesday Addams lähetetään Kuunapäivän sisäoppilaitokseen. Värien puolesta nämä istuisivat etenkin Wednesdayn kämppiksen Enid Sinclairin jalkaan, hahmolla oli jaksojen mittaan aivan ihania neuleita ja slipovereja. Sarja tarjosikin myös neuleinspistä!

Nämä sukat sopivat omaan koon 38-39 -jalkaani, mutta ohjetta on helppo varioida tarpeen taikka toiveiden mukaan.

Lankana on Markus Companyn 6-ply väreissä Deep Lavender ja Rain Drum, yksi kerä kumpaistakin.

Ja puikkoina 3 mm sukkapuikot – tai 3 mm pyöröpuikko pitkällä kaapelilla, jos suosit mieluummin magic loop -tekniikkaa.

ALOITUS

Luo 56 silmukkaa sukkapuikoille ja jaa silmukat tasan neljälle puikoille, 14 silmukkaa kullekin. Kerroksen vaihtumiskohta 1. ja 4. puikon välissä jää sukan sivuun.

Neulo 1 oikein 1 nurin -joustinta (oikeat silmukat kiertäen) yhteensä 15 kerrosta. Vaihda sileään neuleeseen ja aloita samalla raidoitus. Omissa sukissani on neljän kerroksen paksuisia raitoja. Neulo 10 (tai haluamasi määrä) raitoja siten, että viimeinen raita on samaa väriä kuin alun resori.

KANTAPÄÄ

Neulo ensin kantatilkku 1. ja 2. puikon silmukoilla (näin kerroksen vaihtumiskohta pysyy sivussa):

Neulo 28 silmukkaa oikein ja käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta, neulo toinen silmukka nurin, nosta kolmas silmukka nurin neulomatta ja neulo neljäs silmukka nurin. Jatka samoin kerroksen loppuun asti. Toista näitä kahta kerrosta yhteensä 14 kertaa. Kantatilkkuun tulee siis 28 kerrosta.

Seuraavaksi vuorossa ovat kantapohjan kavennukset:

Aloita työn oikeasta reunasta ja neulo samaa vahvennettua neuletta kuin kantatilkussa. Neulo niin pitkälle, että kerroksesta on neulomatta 10 silmukkaa. Tee ylivetokavennus: nosta silmukka oikein neulomatta, neulo seuraava silmukka oikein ja vedä nostettu silmukka neulotun yli. Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka nurin neulomatta, neulo seuraavat 8 silmukkaa nurin ja neulo seuraavat 2 silmukkaa nurin yhteen (kantapohjassa on nyt 10 silmukkaa). Käännä työ. Nosta ensimmäinen silmukka oikein neulomatta, neulo 8 silmukkaa oikein ja tee ylivetokavennus. Käännä työ. Jatka samalla tavalla niin pitkään, että sivusilmukat ovat loppuneet ja kantapohjassa on 10 silmukkaa.

Poimi kantatilkun molemmista reunoista 14 silmukkaa ja yhdet silmukat puikkojen välistä. Olet nyt ensimmäisen puikon lopussa. Neulo ensimmäisen puikon loppuun (nostettujen silmukoiden jälkeen) 5 kantapohjan silmukkaa. Toinen puolikas eli loput 5 kantapohjan silmukka neulotaan 2. puikon alkuun. Neulo niiden perään 2. puikolle kantatilkun reunasta nostetut 14 silmukkaa + yksi puikkojen välistä nostettu silmukka. Neulo nostetut silmukat kiertäen oikein. Neulo 3. ja 4. puikon silmukat oikein. Neulo yksi puikkojen välistä nostettu silmukka + kantatilkun reunasta nostetut 14 silmukkaa 1. puikoille kiertäen oikein.

KIILAKAVENNUKSET

Jatka raidoitettua sileää neuletta ja tee kiilakavennukset seuraavasti:

Tee 1. puikon alussa ylivetokavennus ja neulo 2. puikon lopussa kaksi viimeistä silmukkaa oikein yhteen. Toista kavennukset joka toinen kerros, kunnes puikolla on yhteensä 52 (12 + 12 + 14 + 14) silmukkaa. Tasaa tässä vaiheessa siten, että jokaisella puikolla on 13 silmukkaa. Jatka sileää neuletta, kunnes jalkaterässä on 13 tasaraitaa (tai itsellesi sopiva määrä).

KÄRKIKAVENNUKSET

Neulo 1. puikon alussa yksi silmukka oikein ja tee sitten ylivetokavennus. Neulo oikein kunnes 2. puikolla on jäljellä kolme silmukkaa. Neulo kaksi oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo 3. puikon alussa yksin silmukka oikein ja tee ylivetokavennus. Neulo jälleen oikein, kunnes 4. puikolla on jäljellä kolme silmukkaa. Neulo kaksi oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Toista kavennukset joka toinen kerros yhteensä kuusi kertaa. Toista sitten kavennukset joka kerros, kunnes jäljellä on 8 silmukkaa. Katkaise lanka (jätä hyvä päättelyvara) ja vedä silmukoiden läpi.

Neulo toinen sukka samoin ja päättele molemmat huolellisesti. Ota valmiit sukat heti käyttöön ja pistä seuraava jakso lempisarjastasi pyörimään!

Markus Companyn 6-ply on nimensä mukaisesti kuusisäikeinen sukkalanka, 125 m / 50 g. Vahvuudeltaan se vastaa siis Novitan Nalle-lankaa. Markus Company puolestaan on pietarsaarelainen yritys, joskin lanka kehrätään Italiassa. Ihastuin eritoten sen värikarttaan, ilmoilla meinasi olla sitä kuuluisaa valinnan vaikeutta

Sukkien langat saatu Snurresta.

There is nothing more comforting during this chilly season than hand knitted socks.

Uusi lempipaitani Sycamore

Huh hei, edellinen postaus on elokuun lopulta. Sen jälkeen tässä onkin paiskittu urakalla töitä, olin jälleen mukana Big Brother Suomi -ohjelman sometiimissä. Syys-, loka- ja marraskuu kuluivat Isoveljen hommissa, vähän oon sentäs ehtinyt neuloakin. Täällä on valmistunut mm. useampikin Sophie Scarf, kertakaikkisen valloittava pikkuhuivi, sekä kaksi uutta I’m so mohair -pipoa. Oon meinaan käyttänyt sitä kaikkein ensimmäistä ihan älypaljon, pipo on päässäni näissäkin kuvissa.

Vaan isommista neuletöistä tänä syksynä on tuoreimpana valmistunut Sycamore Sweater PetiteKnitin ohjeella. Paita vinoraitoineen hurmasi minut heti ensinäkemältä. Pohdin siihen sopivia väri- ja lankayhdistelmiä joskus syyskuun tienoilla. Tiesin heti, että haluan omaan puserooni tumman pohjavärin ja vaaleampia raitoja. Testasin myös muutamaa eri lankayhdistelmää vahvuuden osalta, ja päädyin lopulta seuraavaan Isager-komboon: kaksi säiettä Silk Mohairia, yksi säie Alpaca ykköstä ja yksi säie Alpaca kakkosta. Tuosta nelikosta syntyi yhteensä sama vahvuus kuin mitä tummanharmaa Silk Mohair & Jensen -yhdistelmä eli pohjavärini on. Kaikki paidan langat ovat siis Isageria.

Vinoraidoitus tehtiin Japanese short rows -tekniikalla, siitä on hyvä video PetiteKnitin sivuilla. Alussa ohjeen kanssa sai olla aika tarkkana, etenkin kun ylimmän raidan kanssa yhtä aikaa tehtiin raglan-lisäyksiä hihaan, mutta myöhemmissä raidoissa ei enää tarvittu avuksi videota.

Ja kunhan viimein aloin neulomaan, niin paita valmistui iltapuhteina parissa viikossa. Paksuhkolla langalla ja viitosen puikoilla eteni mukavan joutuisasti, neulominen tapahtui marraskuussa.

Ohje oli taattua PetiteKnitin laatua – vaikka kirjallista ohjeistusta piisasi sivukaupalla, kaikki oli hurjan selkeää. Siitä vaan rivi riviltä ohjetta eteenpäin ja paitaa silmukka kerrallaan edistäen. Viimeisenä tehtiin tuo poolokaulus, ja olen yllättynyt sen käytännöllisyydestä. Lämmittää ihanasti viileänä päivänä, taidanpa toteuttaa jonkun toisenkin poolokauluksella varustetun paidan tänä talvena! Edellisen kerran kun olen neulonut villapaitaani poolokauluksen 1990-luvulla.

Jos olet itsekin ihaillut tätä vinoraitapaitaa, niin kannustan ehdottomasti ottamaan sen puikoille. Japanilaiset lyhennetyt kerrokset eivät olleet mielestäni vaikeita toteuttaa, enemmän vaadittiin kärsivällisyyttä, ja onhan tuo epäsymmetrisyys nyt kertakaikkisen hurmaavaa!

Ooh la la, what a sweater! That’s Sycamore by PetiteKnit!

Lystikäs lomaneule

Kuluneen kesän lomaneuleeni oli Lento, simppeli raglanpusero. Jonna Hietalan suunnitteleman paidan ohje on Laine-lehdestä 11, kevään 2021 numerosta siis. Tein tuolloin Laineelle somea, joten paita tuli hyvin tutuksi myös työn puolesta – siitä oli muun muassa läpi kesän 2021 kestänyt yhteisneulonta (johon tietty itsekin osallistuin). Nykyisellään ohje löytyy myös Ravelrysta, mutta minä seurasin sitä tietysti lehdestä käsin.

Järjestyksessään toisen Lento-paitani herkullinen lankayhdistelmä on Madelinetoshin Tosh Merino Light värissä By Far ja persikkainen Gepard Garnin Kid Seta, väri 401. Yksi säie kumpaistakin läpi työn! Ja jos ihan tarkkoja ollaan, mukana on myös yksi kerä Ito Yarnin Sensai-silkkimohairia hyvin samankaltaisessa värissä kuin Kid Seta on. Neuloin meinaan paitaa kesäkuun lopulla Tukholmassa, missä olimme ystäväni Annakaisan kanssa Harry Stylesin keikalla, ja silkkimohair uhkasi loppua kesken. Mainiosta Makeri 14 -lankakaupasta löytyi sitten tuota Itoa Kid Setan tilalle, eikä valmiista paidasta kyllä todellakaan huomaa, että lanka vaihtuu välillä.

Paksumpaa lankaa eli Tosh Merino Lightiä kului vähän vajaa kaksi vyyhtiä, ohuemman silkkimohairin kohdalla en pitänyt kirjaa. Puikkokoko oli juuri sama kuin ohjeessakin, paidan neuloin koossa 2.

Kauaahan tällaista peruspuseroa ei neulo, ja tekeminen on ihanan huoletonta, sillä ohjetta ei tarvitse vilkuilla kuin ihan silloin tällöin. Juuri parahultainen matkaneule siis, etenkin kun tein väliaikaisella aloituksella toteutetun kauluksen kotona ennen lähtöä.

Tukholman reissun lisäksi muistan neuloneeni tätä ainakin junassa matkalla kuvaustöihin Ruisrockiin. Sitten festarityöt imaisivatkin minut totaalisesti pariksi viikoksi, Lento valmistui heinäkuun lopulla kesän toisella lomapätkällä. Siitä lähtien keli on ollut turha lämmin villapaidan käyttämiseen, kunnes koitti tämä aamu!

#sweaterweather on täällä! Nyt kelpaa taas pukeutua ihaniin villapaitoihin, jotka ovat omalla kohdallani pitkälti itse tehtyjä. Puhumattakaan siitä, että uusia valmistuu hyvää tahtia… Suunnitelmissa on kyllä neuloa muutama paita myös lahjaksi, sillä itse en kovin montaa uutta paitaa enää tarvitse. Onneksi aina voi ilahduttaa lähipiiriä!

My new Lento sweater is the cutest!

Villapusero viikossa

Noin viikossa se valmistui, uusin villapaitani! Stagecoach on jo neljäs paita, jonka suunnittelija Caitlin Hunterin valikoimasta toteutin. Aiemmin puikoillani on syntynyt Soldotna Crop, Jupiter Crop ja Ghost Horses, kaarrokepaitoja kaikki. Ajatus vielä neljännestä puserosta syntyi viime marraskuussa lankakauppa Snurressa iki-ihanien Madelinetoshin DK-vahvuisten vyyhtien äärellä. Paksu DK-vahvuinen lanka on ihan suosikkiani, eikä sitä ole kovin usein tarjolla käsinvärjättynä. Loppuvuodesta Snurreen oli tullut erä, ja sieltä erottuivat heti tietyt, omaa silmääni miellyttävät värit. Ostohetkellä en ollut ihan varma, millä ohjeella lähtisin paitaa tekemään, mutta aika pian malliksi valikoitui juurikin Stagecoach.

Tumma pääväri on Horror Hostess, oranssin värin nimi on Rye Bourbon, vihreä on Thyme ja vaalea Antique Lace. Pääväriä kului kolme vyyhtiä, muita riitti vajaa vyyhti. Ja kuten muistakin Caitlinin ohjeista, tein tästäkin koon kolme, ja paidasta tuli juuri sopiva. Puikkokoko oli myös sama kuin ohjeessa – tiheys täsmäsi käsiäalallani tismalleen oikein.

Aluksi aprikoin, onko vihreän ja vaalean langan värinen kontrasti liian hento, mutta mukavasti kuvio erottuu läpi matkan. Tämä opetti jälleen kerran sen, että keskeneräistä työtä on turha arvostella!

Tekeminen eteni tosi joutuisasti, kaikkinensa tässä meni tosiaan viikon verran. Samalla ahmaisin Netflixistä muun muassa huikean Never Have I Ever -sarjan, kunnon teinihömppää Jenkeistä. Sarjan kruunasi ehdottomasti kertojaäänenä toiminut tennislegenda John McEnroe. Ja niin vaan kirjoneulekin syntyy sujuvasti telkkarin ääressä, harjoitusta on kertynyt kuin huomaamatta melkoinen määrä.

EDIT: Vyyhdit odottelivat siis marraskuulta asti lankahyllyssäni, kunnes pääsiäisen aikaan iski inspiraatio ottaa juuri tämä työ puikoille. Ja hupsista vaan, sehän valmistuikin sitten ripeästi.

Viimeistelin paidan kastelemalla, mikä tasoitti alkujaan hieman muhkuraisen kirjoneuleosuuden. Nyt kaarroke on ihanan sileä, ja mielestäni myös hurjan kaunis. En olisi millään malttanut odottaa paidan kuivumista, siinä meni koko eilinen päivä. Vaan tänään saattoi pukeutua uuteen neuleeseen, mikäpä sen parempaa!

Ps. Saattaa olla, että eilisiltana loin silmukat jo uuteen paitaan…

Stagecoach (designed by Caitlin Hunter), my new favourite sweater!

Mainio peruspaita

Uusi villapaitani pääsi heti käyttöön! Seela on Laineen Jonna Hietalan suunnittelema raglanpusero, sellainen tosi perus, ja juuri siksi aivan ihastuttava. Paita syntyi hurjan joutuisasti paksuilla puikoilla, ja sitä oli mukavan huoleton neuloa. Senkus vaan pisteli ainaoikeaa tulemaan, aivan täydellinen telkkarineule siis.

Neuloessa saattoi myös samalla tehdä hyvää, sillä Seela-paidan ohjeen tuotot lahjoitetaan lyhentämättöminä toukokuussa 15 vuotta täyttävälle Naisten Pankille. Tulot ohjataan naisten kouluttamiseen ammattiin ja yrittäjyyteen Afrikassa ja Aasiassa.

Ylhäältä alas neulottavat raglanpuserot ovat siitä erityisen kivoja, että niitä on helppo sovittaa missä vaiheessa tekemistä tahansa. Eikä tartte ommella mitään saumoja yhteen tai poimia silmukoita. Lopussa odottaa ainoastaan päättely ja viimeistely kastelemalla, ja sitten paita onkin valmis käyttöön. Ilmavana paitana tämä myös kuivui mukavan nopsasti eli yhdessä yössä lattialämmitteisessä kylpyhuoneessa. Joskus on meinaan saanut odotella kuivumista…

Kaikkinensa tekemiseen meni jokunen ilta. Aloitin paidan edellisen viikon puolivälissä, enkä suinkaan neulonut tätä joka päivä. Maaliskuun lopulla julkaistiin sopivasti Bridgertonin kakkoskausi, valtaosa paidasta syntyi sitä katsellen.

Toisen (sen jälkimmäisen) hihan tein nyt lauantaina oikeastaan yhdeltä istumalta. Neuloin oman Seelani ohjeen mukaisesti Sandnes Garnin Børstet Alpakasta. Valitsin värin 8581, jota voisi varmastikin kutsua havunvihreäksi. Kokoon 2 kului lankaa vähän reilu kuusi kerää.

Vietin viikonlopun vanhempieni luona Mikkelissä, ja käytiin eilen äitini kanssa nappaamassa kuvat vanhan kouluni pihamaalla. Rakennus on vielä pystyssä, vaikka opetusta siellä ei ole ollut enää vuosikausiin. Lähes kaikissa ikkunoissa on vanerit, ja seiniin on kertynyt melkoisia töherryksiä kirkkoveneineen kaikkineen. Pihan syvennys tarjosi kuitenkin juuri mainion kuvauspaikan, sillä katos suojasi liian kirkkaalta auringonpaisteelta. Ihania molemmat, paita ja keli!

To celebrate the 15th anniversary of the Finnish Women’s Bank, Laine designed a new sweater pattern to raise funds together to support female entrepreneurship in developing countries. The adorable Seela sweater is quick and fun project!

Lempikaulurille kilpailija

Olen käyttänyt reilu vuosi sitten neulomaani neonväristä briossikauluria ihan älypaljon! Viime kesän lopulla tein siitä myös hieman hillitymmän version, mutta ärhäkämpi versio on ollut se ehdoton ykkönen. Tällä viikolla innostuin neulomaan jo kolmannen kaulurin tuolla samalla, hyväksi havaitsemallani ohjeella. Kyseessä on tietysti Lavanya Patricellan Fingering Brioche Bandana Cowl. Itselleni olen tehnyt sen pienemmän koon, ja kolmosen puikoilla. Tuota puikkokokoa piti nimittäin hieman muistella uusinta kauluria aloittaessani. Kävin jo aiemmat blogitekstit läpi, mutta niissä ei ollut mainintaa puikoista. Onneksi oli kirjannut sen ylös ohjeeseen. Käytetty puikkokoko pitäisi AINA kirjata ylös, sitä ei todellakaan jälkikäteen helposti muista, vaikka tekohetkellä niin ehkä arvelisikin.

Innostus kolmanteen kauluriin lähti oikeastaan viikko sitten Snurresta. Suosikkilankakauppaani oli tullut kuorma Hedgehog Fibresin herkullisia lankoja, ja väri nimeltä Pucker suorastaan loisti hyllystä. Sille minulla oli valmiina kaveriksi mustaa (väri Onyx) niin ikää fingering-vahvuista Madelinetoshia.

Kauluri syntyi kuin varkain Netflixin parissa. Katselin oikein hömppien hömppää eli Virgin Riveriä – jösses mihin tilanteeseen kolmoskausi loppuikaan. Onneksi sarjan neloskausi on jo kuvattu, ja julkaistaan tällä tietoa kesällä.

Uppouduin tekemiseen ja Virgin Riverin katseluun itseasiassa niin kovin, että neuloin suljettua neuletta ensin hieman liikaakin. Kaulurin kolmion mallinen loppu neulotaan tasona, ja kavennusten alussa onnistuin sössimään siten, että purkuhommiksi meni. Piti pakittaa aika monta kerrosta, onneksi olin tehnyt purkuvaraa. Suosikkitekniikkani briossi eli patenttineule kun on siitä viheliäinen, että virheitä on tosi haastava korjata ilman purkamista, kiitos langankiertojen. Ainakin yksi jakso meni purkupuuhissa, mutta oli se sen arvoista. Vaikka virhe olisi jäänyt niskan puolelle, olisi se harmittanut itseäni. Nyt kelpaa käyttää virheetöntä kauluria!

Lankaa jäi vielä runsaasti, saas nähdä tekisinkö vaikka toisen samanmoisen. Sen voisin antaa lahjaksi, sillä itse en tiettykään kahta samanlaista kauluri tartte. Tai ehkä tuota upeaa pinkkioranssia lankaa voisi käyttää pipossa tai lapasissa. Väri kun näyttää erityisen ihanalta työssä, jossa on suht pieni ympärysmitta – saman olen huomannut monien käsinvärjättyjen lankojen kohdalla.

Fingering Brioche Bandana Cowl vol. 3 is here!