Posts in Sormet mullassa

Huhtikuussa kylvämäni siemenet ovat kasvaneet taimiksi ja jo ihan oikeiksikin kasveiksi. Krassit pääsivät parvekkeelle kesäkuun alussa. Ennen sitä ne muuttivat mehupurkin puolikkaista kattilaan ja asustivat viikon verran sisäikkunalaudalla. Sitten hennoin siirtää ne parvekkeelle, ja peliliike oli selvästi sopiva.

Krassien lehdet kasvoivat parvekkeella hurjasti (kts. postauksen kaikkein ylimmäinen kuva), mutta kesäkuun puolivälissä tuli takaisku – yhtenä päivänä lähes kaikki lehdet olivat täynnä reikiä! Olin niin pöllämystynyt näkemästäni, että unohdin ottaa valokuvan. Sen sijaan leikkasin vioittuneet lehdet veke.

Hyökkääjiksi paljastuivat kaaliperhosen toukat, joita vastaan yhä taistelen. Toukkia olen noukkinut lehdiltä sitä mukaan kun olen niitä kohdannut, mutta kasvi on kärsinyt kokonaisuudessaan. Uusia lehtiä syntyy kyllä, mutta ne ovat tosi pieniä. Jospa mullan lisäys ja lannoitus auttaisi…  Lähiviikkoina selvinnee, jääkö kaunis kukkiva krassi vain haaveeksi tämän kesän osalta!

Aion tosin harkita vielä jotain syksylläkin menestyvää krassilajiketta, jos toukat voittavat tämän erän.

Pelargonioita parvekkeellamme on kasvanut kaikkina kesinä. Tänä vuonna sateinen alkukesä on vaikuttanut niiden ulkoasuun, rankkasateet veivät mukanaan lähes kaikki kukat. Lisää on kuitenkin luvassa, sillä nuppuja pukkaa melkoisella tahdilla. Hyvä niin!

Ruohosipulille ja sitruunamelissalle kuuluu myös oikein hyvää. Kumpikaan ei ole ollut moksiskaan runsaasta kastelusta (=sateesta). Kyseisellä kaksikolla on myös parvekkeen kauneimmat ruukut, ruohosipuli kasvaa vanhassa emalimukissa ja sitruunamelissa värikkäässä kattilassa.

Parvekejengin uusin jäsen on auringonkukka. Kyseessä on noin puolimetriseksi kasvava lajike, itseni korkuiset kukat kun olisivat pienellä parvekkeellamme varsin hupaisa näky…

Kaikkinensa puutarhahommat ovat olleet ihanan rentouttavia. Tuntuu, että unohdan kaikki murheet sillä hetkellä kun astun parvekkeen kynnyksen yli. Ensikertalaiselle on myös palkitsevaa, että vaikka kaikki kylvämäni siemenet eivät itäneetkään, niin mikään ei epäonnistunut täysin. Meinaan, että jos minulla ei olisikaan yhtään auringonkukkaa tai krassia, kumpaisenkin siemenistä iti siis noin puolet.

Ps. Basilika on kasvanut sisäikkunalaudalla to-del-la hitaasti mutta sitäkin varmemmin. Sain odotella suorastaan viikkokaupalla, että taimiin oli viimein kasvanut kuusi lehteä, joista latvoin ylimmät pois. Kasvupaikan pitäisi selvästikin olla sekä lämpimämpi että valoisampi. Pitänee tehdä hieman tuotekehitystä ensi vuotta silmällä pitäen.

—

Gardening, I love it!

Tänä keväänä hankin ensimmäistä kertaa ikinä kasvien siemeniä. Kipinä siementen kylvämiseen heräsi viime kesänä Tallinnassa. Istuin ravintola F-hooneen terassilla ja ihastelin viereisessä kukkalaatikossa runsaana kasvavaa krassia. Sen muhkeiden lehtien seassa oli voimakkaan oransseja kauniita kukintoja.

Näky kummitteli mielessäni koko talven, ja kevään tullen päätin käydä tuumasta toimeen. Samalla vaivalla (ja multaostoksilla) oli järkevää kylvää jotain muutakin, joten valikoin taannoisilta kevätmessuilta mukaani myös basilikaa ja auringonkukkaa.

Krassit ja basilikat kylvin huhtikuun puolivälissä. Mistään suuroperaatiosta ei ollut kyse, sillä kasvien ”loppusijoituspaikka” eli parvekkeemme on varsin pikkuruinen. Sen takia multaostoksillakin hieman hymyilytti – muiden lappaessa ostoskärryihin suuria 40 litran säkkejä minä yritin etsiä mahdollisimman pientä multapussia. Kuutisen litraa oli omiin tarpeisiini aivan riittävästi.

Istutuksia on siis muutama mehutölkillinen, esimerkiksi pensaskrassia kasvaa viiden taimen rypäs, ja se lienee juuri sopiva määrä parvekkeemme nurkkaan. Sekä krassin että basilikan siemenet itivät nopeasti, ensimmäiset sirkkalehdet olivat näkyvillä muutamassa päivässä. Etukäteen en olisi muuten ikuna uskonut, että taimien kasvun seuraaminen voi olla niin mielenkiintoista puuhaa!

Tökkäsin multaan myös kaksi alkuvuodesta saamaani lyijykynää. Sprout-kynien päässä on pyyhekumin sijaan pieni kotelo, joka sisälsi kehäkukan siemeniä. Varsin hauska idea, joten nappasin ilolla mukaani kaksi kynää, kun sellaisia minulle työtapaamisessa tarjottiin.

Sinänsä onni, että sain kyniä kaksi, sillä vaikuttaisi siltä, että vain toisen sisältö lähti kasvuun. Emalimukissa napottaa kolme vartta, saas nähdä miten niiden kasvu etenee.

Ikkunalaudalla kasvaa myös jo viime keväänä istuttamani chili. Sen saimme valmiina taimena chilinkasvatusta harrastavalta tuttavaltamme. Vuoden mittaan chili ehti kasvaa jo melko korkeaksi, mutta se oli niin hontelo, että leikkasin sen hiljattain noin 10 sentin korkeudesta poikki.

Hetken ennätin jo katua koko leikkausoperaatiota, sillä ensimmäiseen pariin viikkoon kasvissa ei näkynyt lainkaan elonmerkkejä. Sitten se kuitenkin alkoi versoa uutta kasvustoa, ja kasvaa nyt huomattavasti aiempaa tuuheampana ja kauniimpana.

Nyt odottelen, että taimet vielä vahvistuvat, ja sitten onkin aika valita niille sopivat ruukut parvekkeelle istuttamista varten.

—

I planted some seeds: basil, cress, sunflower and marigold!