Posts in Viikon varrelta

Näkyväksi neulottu

Perjantaina palasin Keravalle pehmeän taiteen pariin. Our Pink House, Meidän pinkki talomme, ihastutti aiemmin syksyllä, nyt hurmaannuin Keravan taidemuseon Näkyväksi neulottu -näyttelystä. Taide- ja museokeskus Sinkkaan on koottu upea ja ältsin inspiroiva lankapohjaisten teosten kokonaisuus. Näyttelyn on kuratoinut taiteen tohtori Minna Haveri, joten ei ollut yllätys, että muutamat näyttelyn töistä olivat tuttuja myös Haverin Pehmeä taide -kirjasta.

Näkyväksi neulottu

Näkyväksi neulottu

Mukana on muun muassa virkkausta, kanavatöitä, kirjontaa ja ryijyjä. Isoimman vaikutuksen tekivät Liisa Hietasen virkaten ja neuloen toteutetut teokset, kuten elävän oloiset ihmishahmot, joiden jokainen yksityiskohtakin tuntui tarkkaan mietityltä. Totta kai Tapiolla on lenkkarit jalassa ja kuulakärkikynä rintataskussa. Pehmeä taide -kirjassa Tapiosta ja kumppaneista sanotaan näin:

Hietasen teokset esittävät uskottavia persoonia, mutta tarjoavat samalla yleistyksen. Samalla ne tekevät näkyväksi sen, ettei ihmisten joukossa ole olemassa keskiarvoa, sillä läheltä tarkasteluna jokainen on yksilöllinen ja erilainen.

Uskottavia hahmot todella olivat, sillä lukemaan istahtanutta Veijoa luulin nopealla ensivilkaisulla eläväksi. Myös Hietasen työstämiä kauppakasseja piti vilkuilla useampaan kertaan – ihailevalla katseella tietysti. Tavallaan hurjan arkista ja tavallaan taas kaikkea muuta.

Näkyväksi neulottu

Eritoten minua puhutteli teos nimeltä Vapaa/varattu. Napataanpa taasen lainaus Pehmeä taide -kirjasta: Hietasen teos julistaa, ettei mikään aihe ole merkityksetön taiteessa tai niin tuttu etteikö sitä voisi kuvata kiinnostavasti.

Virkattu wc-koppi tosin viehätti itseäni myös siitä syystä, että meille on suunnitteilla pienimuotoinen kylpyhuoneremontti, ja lattiaan on mietitty juurikin tuollaisia kuusikulmaisia tummia kaakeleita. Tällainen pehmeä versio ainakin näyttää oikein hyvältä…

Näkyväksi neulottu

Niina Mantsisen graffitiryijyt oli toteutettu tuftaten (kuvassa Tera). Tekniikkana tuftaus oli minulle uusi tuttavuus, joten halusin vähän selvitellä (lue: googlata) sen taustoja: kangas pingotetaan kehikkoon ja lankaa pistellään työn läpi tuftausneulalla. Kyseinen tekniikka on kangaspuita ketterämpi, joten se mahdollistaa epäsäännöllisen muodon.

Huh, graffitiryijyt ovat valtavan hienoja. Ja oikeastaan vasta ne saivat ajattelemaan, että toden totta, ryijythän ovat perinteisesti neliöitä tai suorakulmioita.

Näkyväksi neulottu

Näyttelystä jäi elävästi mieleen myös Noora Schroderuksen setelisarja. Setelien merkkihenkilöt olivat saaneet täysin uudet kuontalot, ja sitä myötä uuden identiteetin. Mykistävän pikkutarkkaa ja oivaltavaa työtä!

Kuvia näyttelystä tuli otettua enemmänkin, mutten jaa niitä tässä sen enempää. Sen sijaan kannustan suuntaamaan Keravalle, Näkyväksi neulottu – Yarn Visions -näyttely on esillä aina 5.3.2017 asti.

The Yarn Visions exhibition @ Kerava Art Museum until 5.3.2017.

Tuikitavallinen tiistai-ilta

Aamupäivän harmaus hälveni iltapäivällä auringon tieltä. Syksy tuntui paljon kaukaisemmalta kuin muutamaa tuntia aiemmin. Kipaisinkin töiden jälkeen hetkeksi pihalle auringonsäteistä nauttimaan.

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa3

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa4

Ulkoilun jälkeen pistin kaalilaatikon uuniin ja virkkasin isoäidinneliötä. Siis nimenomaan yhtä isoa neliötä, josta tulee vielä joskus peitto. Näillä näkyminen siitä tulee peitto jollekulle pienelle ihmiselle – tuttavapiirini on syntymässä useampikin vauva. Lankana on Madelinetoshin Tosh Merino Light, joten peitosta tulee ihanan pehmeä.

Idean jättineliöön bongasin Facebookista, jonne ystäväni Natalia oli postannut kuvan omasta tekeillä olevasta peitostaan. Tattista vaan inspiraatiosta!

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa1

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa2

Kaalilaatikko muhi uunissa tunnin verran, ja siitä tuli hurjan herkullista. Puolukkahilloa meillä ei ollut, mutta jäiset puolukat toimivat mainiosti korvikkeena. Kokkasin laatikkoa ison satsin, joten voin herkutella myös huomisella ruokatunnilla – epäilen maun ainoastaan paranevan yöllä jääkaapissa.

Resepti on peräisin Chocochili-blogista ja sopii myös vegaaneille. Vahva suositus!

Just an ordinary tuesday evening: cooking and crocheting.

Kalajuttuja

Olen kalamiehen tytär, ja kalastanut vuosien varrella silloin tällöin itsekin. Lapsena osallistuin useampiinkin pilkkikilpailuihin, ja joskus pääsin jopa mitalisijoille asti. Olisikohan palkintolaatta vielä tallessa vanhempieni luona?

Nykyisin nappaan saaliin useimmiten kalatiskistä, joten edellisestä onkireissusta on jo aikaa. Innostuin silti suunnattomasti bongatessani sähköisen kalastusoppaan nimeltä Ottiopas. Tänä kesänä on päästävä kalaan, se onnistunee viimeistään mökkireissun yhteydessä Puulalla. Jos ei muuta, niin katiska järveen!

Saaran Mökillä

Edellisen kerran kävin kokemassa katiskoja viime kesän mökkireissulla. Silloin saaliiksi tuli monen monta ahventa, jotka päätyivät heti tuoreeltaan savutuspönttöön. Nam!

Kalaruokia ajatellen suosikkikalani on lohi, se maistuu niin kalasopassa kuin sushissakin. Vaikka saalista on aina mukava ja palkitseva saada, on kalastuspuuhissa parasta se itse tekeminen. Saalista tulee jos on tullakseen.

Kalastustavoista virvelöinti ei minua kiinnosta, mutta mato-ongintaa olisi metkaa kokeilla pitkästä aikaa. Ongen kera järvellä aurinkoisena kesäiltana kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, etenkin kun kestosuosikkini pilkkiminen on nyt poissuljettu vaihtoehto.

Don Fisher -kangaspussukat

Kalat kuuluvat tämänhetkiseen arkeeni myös kankaisessa muodossa. Nämä mainiot pussukat tilasin viime kesänä Espanjasta, esikuvansa polskivat maailman merillä. Oman Don Fisher -parveni keskimmäinen vonkale kätkee sisäänsä puuterin ja huulipunan, pienin polskii avainten kera ja isoin on varsinainen meikkipussini.

Don Fisher Bonitos – handmade in Spain and totally irresistible!

Hurjan hieno puikkorulla

Vierailin viime viikolla Loop-lankakaupassa Lontoossa, ja puodista tuli tosiaan hankittua muutakin kuin lankaa. Oli mahtavaa saada vielä lankojakin konkreettisempi muisto tuosta huikeasta kaupasta – ja kyllä itselleen voi vähän tuliaisia ostaa, eikös voikin! ;)

2016-05-06 Henkinen mummo

Valinta oli selvä heti tämän pikkulintujen koristaman puikkorullan nähtyäni. Lintuja oli erivärisiä, mutta nämä neonpinkit silkkipainetut lintuset suorastaan huusivat (tai visersivät) nimeäni. Aiemmin sukkapuikot ovat asustaneet käsityölaatikossani, mutta nyt saan ne mukavasti järjestykseen koon mukaan. Ja samalla samannumeroiset puikot pysyvät näppärästi yhdessä.

Puikkorulla-termi on kyllä omaan korvaani vähän hassun kuuloinen, mutta sinänsä aivan passeli suomennus englannin needle roll -sanaparille. Jostain syystä tulee rullasta heti sushi mieleen!

2016-05-06 Henkinen mummo

Englannissa painettu ja ommeltu rulla on  Miesje Chaferin käsialaa, ja se on valmistettu eritoten Loop-kauppaa ajatellen.

2016-05-06 Henkinen mummo

2016-05-06 Henkinen mummo

Rullaan saisi helposti myös pitkiä puikkoja, mutta ne taidan säilyttää jatkossakin Karhulan lasipurkissa. Sukkapuikot ja pienet pirteät linnut ovat juuri sopiva yhdistelmä!

My brand new needle roll is made in England by Miesje Chafer.