Hyvää uutta vuotta! Taitoliitto on valinnut kudonnan vuoden 2019 käsityötekniikaksi. Se sattui sopivasti, sillä osallistun tänä keväänä työväenopistossa peräti kahdelle eri kudontakurssille. Se tietää yhteensä neljää eri kudontatyötä ja sitä myötä neljää kudontaviikkoa keväälle. Lisäksi sain joululahjaksi lahjakortin Hilmalaan, joten pääsen testaamaan myös pirtakangaspuita. Tästä onkin omalla kohdallani tulossa suuri kudontakevät, ja olen asiasta melkoisen tohkeissani.
Tohkeissani olen myös olohuoneemme uudesta ruusukasmatosta, joka valmistui ennen joulua. Siinä piisasi kutomista, sillä maton koko on 140 cm x 240 cm. En ollut aiemmin kutonut mitään noin leveää!
Kudeostoksilla kävin jo lokakuussa. Someron langan auto päivysti tuolloin Myyrmäen Paalutorilla, ja sen valikoimissa oli trikookudetta ihanissa väreissä. Auton valikoima aina hieman vaihtelee, nyt sattui juuri sellaisia värejä, mistä pidän! Ostin kudetta peräti 10 kiloa, sillä halusin suunnitteluvaraa – ja kauniita kuteita jäisi vielä muihinkin mattoihin käytettäväksi.
Ehdin tuijotella trikoorullia hyvän tovin ennen omaa kudontavuoroani ja miettiä maton väritystä. Lopulta leikkasin jokaisesta väristä pienen pätkän ja istuin olohuoneen sohvalle suunnittelemaan raitoja vielä tarkemmin. Maton paikka olisi sohvan edessä, joten oli hyvä nähdä värit juuri siinä tilassa ja valaistuksessa, mihin valmis työ on määrä sijoittaa. Se loi myös uskoa kutomisen aikana, sillä kudontaluokan loisteputkivalaistus on kaikessa kirkkaudessaaan aika kaamea. Tuntui, että värit toistuivat aivan eri sävyisinä kuin kotona.
Sain myös kerrankin tehtyä mattoon kunnon suunnitelman. Se ei syntynyt kerralla, mutta suunnittelin ensin seitsemän ensimmäistä raitaa, ja sitten tekemisen lomassa lisää. Kutominen sujui nopeammin, kun oli selkeä suunnitelma, mitä seurata.
Melko hitaasti matto silti eteni, laskin sen valmistuttua, että kutomisnopeus oli noin 10 cm tunnissa. Ei mitään hoppuilijan hommaa! Palttinaa kudoin kolmella sukkulalla, kuvioraidat kahdella sukkulalla.
Kaikkinensa kutominen oli mukavaa ja aika helppoa. Oli kiva huomata, että olen vähän vaivihkaa oppinut kutomisesta jo aika paljon. Käyttämäni trikookude oli varsin joustavaa, joten kiinnitin erityistä huomiota siihen, että syötin kudetta aina samalla tiukkuudella.
Sidoksena matossa on 6-vartinen ruusukas, joten kuviovaihtoehtoja piisasi. Kudoin mattoon sekä palttinaa että useampaa erilaista kuvioraitaa.
Täytyy sanoa, että fiilis oli erityisen hyvä, kun pääsin irrottomaan mattoa puilta. Kurssikaverini Seija auttoi puuhassa, sillä matto on melko raskas. Sitä oli helpompi käsitellä kaverin kanssa. Olin odottanut eritoten sitä, että näkisin maton koko pituudessaan, puissa kun esillä on aina vaan pieni pätkä kerrallaan.
Valmis matto pääsi oitis olohuoneemme lattialle, ja näytti heti siltä, kuin olisi ollut siinä aina. Kivaa, että kotona on itse suunnitteltu ja kudottu matto.
—
I made this carpet just before Christmas. This traditional weave is called ”ruusukas” in finnish.
