Käsityö- ja muotoilukoulussa

Aloitin tänä syksynä Taito Etelä-Suomen käsityö- ja muotoilukoulussa. Kokoonnumme viikonloppuisin noin kerran kuukaudessa, tahti on mielestäni juuri sopivan verkkainen. Yhteensä koulu kestää neljä vuotta, ja sen jälkeen olisikin sitten käsityön taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä (ja monen uuden käsityötekniikan perusteet) plakkarissa.

Nyt ekana syksynä ohjelmassa on ollut tuotesuunnittelua ja huovutusta. Tein jo itselleni huopatossut, ensi viikonloppuna puolestaan huovutan huivin nunotekniikalla. Hauskaa kokeilla erilaisia huovutustekniikoita, ja samalla oppii myös siitä, mitä eroa on lyhyt- ja pitkäkuituisessa villassa.

Tossut halusin pitää simppeleinä. Jotain ”jujua” ne kuitenkin kaipasivat, joten päätin tehdä sisäpuolesta eri värisen kuin ulkopuolesta. Siinä oli tilkkasen haastetta ensikertalaiselle, mutta ihan mukavasti tossut lopulta onnistuivat. Matkan varrella vähän siis jännitti, että näkyisikö punertava villa paikoitellen vihertävän läpi. Ei näy, joten nappiin meni. Asiassa auttoi se, että molemmat käyttämäni villat olivat värjättyjä, joten ne huopuivat ns. samaan tahtiin. Muutamat meistä olivat valinneet sekä värjättyä että värjäämätöntä villaa, mikä aiheutti lisähaasteita työhön. Luonnonvärinen villa näet huopuu kaikkein parhaiten.

Tossut olisi voinut muokata puisen lestin ympärille, mutta minä käytin sellaisen sijaan omia jalkojani. Vaivasenluulla varustettu jalkateräni ei olisi leveyden puolesta mahtunut kapealla lestillä tehtyihin töppösiin. Nyt on juuri omiin jalkoihin tehdyt, todelliset custom made tossut!

Tossujen värityksen valitsin syksyisen luonnon mukaan. Käsityökoulu on Malmitalolla, ja vaihdan usein Malmille kulkiessani Oulunkylässä bussista junaan. Yhtenä lauantaiaamuna aseman pensaat olivat osin punertavia ja osin vihertäviä – syystossujen väritys oli sillä selvä! Valmiista tossuista mieleeni tosin tulee myös paprikatäytteiset vihreät oliivit… Vai onkohan minulla vain nälkä? ;)

Jokainen meistä koostaa sitten aikanaan portfolion tästä neljän vuoden matkasta. Olenkin tehnyt runsaasti muistiinpanoja, ja nyt huomaan, että myös tekovaihekuvat voisivat olla kivoja. Pitänee ottaa viikonloppuna kamera mukaan, sillä vaikka kuvaaminen helposti jää tekemisen viedessä mukanaan, osaa vaihekuvia kyllä arvostaa jälkikäteen.

Tähän mennessä olen tykännyt koulusta tosi paljon, vaikkei huovutus mikään lempparini olekaan. Kivaa tietää siitäkin perusteet, ja eri tekniikoita testatessa voi löytää juuri sen oman suosikin. Ensi keväänä ohjelmassa (vai pitäisikö sanoa lukujärjestyksessä) on ainakin kankaanpainantaa ja -värjäystä sekä ompelua. Ne kiinnostavat kovasti, mutta kaikkein eniten odotan tuftausta. Tulisipa sen aika pian!

—

I started Taito Etelä-Suomen käsityö- ja muotoilukoulu (Taito Etelä-Suomi’s school of Craft and Design) this fall. We started with felting – that technique was new to me.