Posts tagged arki

Murukahvia

Olen suuri kahvinystävä, ja mieluiten keittelen kahvini hand drip -tekniikalla. Aivan kuten keväällä arvelin, V60-setti pääsi ahkeraan käyttöön.

Välillä kuitenkin turvaudun murukahviin. Teen töitä pääosin kotitoimistolta käsin, ja murukahvia saa keitettyä näppärästi yhden mukillisen kerralla. Murukahvipurkkini olen ostanut vuosia sitten Kööpenhaminasta, Irma on paikallinen Pirkka – purkissa onkin tällä hetkellä Pirkka-pikakahvia. Toimii mainiosti akuuttiin kahvihampaan kolotukseen!

Hand drip coffee is my choise number one, but every now and then I drink a cup of instant coffee.

Heippa helmikuu!

Helmikuu on täällä, ja ensi kuun jälkeen on jo huhtikuu! Sieltä se kevät saapuu… Vaan minne katosi tammikuu, 31 kokonaista päivää? En oikein ehtinyt edes neuloa, tammikuussa valmistui vain yksi pipo. Nyt on kyllä ryhtiliikkeen aika!

Piti oikein pohtia tammikuuta tarkemmin, viikkojen varrelle mahtui kaikenmoista mukavaa puuhaa:

  • Aloitin työväenopistossa kudontakurssin. Loimet on nyt luotu, ja olen jo oppinut hurjan määrän kudontatermistöä. Voihan niisiminen sentään!
  • Tutustuin uudistettuun Taito-lehteen. Sattuipa sopivasti, siinä oli paljon kudonta-aiheista sisältöä. Kaikkinensa lehti juuri minun makuuni, luin kannesta kanteen ja palaan sen pariin varmasti myöhemminkin. Onni to-del-la-kin elää käsityössä.

  • Kävin lankaostoksilla, ihanat kerät olivat sylissäni kuin ruusukimppu konsaan.
  • Vierailin ystävieni luona Siuntiossa. Tuli rätisi takassa ja läheisellä pellolla kirmasi pari nuorta hirveä, aivan kuin niillä olisi jo ollut kevättä rinnassa! Sain irtioton omasta arjesta ja tietokoneen ääreltä, mikä teki hyvää.

Welcome, february. The spring is almost here! ;)

Kuutosesta seiskaksi

Kaksituhattaseitsemäntoista. Nyt tammikuussa tulee varppina ainakin pari erehdystä päivämäärää kirjoittaessa, mutta äkkiä sen oppii, että vuosiluku päättyykin numeroon seitsemän. Uusi vuosi, uudet kujeet, parasta juuri niin.

2017 on itselleni kolmas ”paluuvuosi” yrittäjänä. Aloitin työurani kymmenisen vuotta sitten freelancertoimittajana, kirjoitin ja kuvasin mm. Suosikkiin. Sittemmin työskentelin jokusen vuoden tiedottajana muiden palkkalistoilla, kunnes palasin yrittäjäksi vuoden 2015 alussa. Irtisanoutuminen vakituisesta työsuhteesta oli tietysti jännittävää, ja ehkä tilkkasen uhkarohkeaakin, mutta olen onnellinen, että uskalsin tehdä niin. Yrittäjyys on se oma juttu minulle, ja töitä on riittänyt mukavasti, mistä olen erityisen iloinen.

Tänä vuonna aion stressata vähemmän pikkuasioista, opetella ainakin yhden uuden taidon (neulakinnastekniikka on tässä vahvoilla), lukea paljon kirjoja (iso suositus: BookBeat), laittaa enemmän ruokaa ja kokeilla rohkeasti uusia reseptejä sekä käydä säännöllisesti urheilemassa. Ainakin kerran viikossa voisi olla ihan realistinen urheilutavoite, viime vuonna kun urheileminen jäi ihan liian usein kokonaan väliin.

Tarkoituksena on myös neuloa mahdollisimman paljon, mielessä on niin uusia ideoita kuin keskeneräisten töiden valmiiksi ahkeroimista. Listan päällimmäisenä on yksi säärystin jo valmistuneen kaveriksi sekä superpehmeän pitsihuivin viimeistely.

Paperisesta kalenterista olen luopunut, mutta seinäkalenterista sai viimein avata tammikuun aukeaman. Frankie Magazinen kauniin kalenterin tilasin jo syyskuussa, ja se saapui Australiasta lokakuussa. Ihanaa saada kalenteri käyttöön! Sen kuvat ovat niin hurmaavia, ettei yhtään haittaa, että talvisimmat kuvitukset koristavat kesäkuukausia. Australian vuodenajat kun ovat tietysti käänteisiä Suomeen verrattuna.

Siinä eniten käytetyssä eli sähköisessä kalenterissa puolestaan on jo mukavasti (työ)merkintöjä alkaneen vuoden ensimmäiselle neljännekselle, ja huhtikuussa lähden parin viikon lomareissulle Japaniin. Yrittäjänä lomailu onnistuu helpoiten silloin, kun on oikeasti poissa kotimaisemista ja sähköpostin ääreltä. Tarkemmat reissusuunnitelmat ovat vielä avoimet, sillä buukattuna ovat vasta lennot, mutta Japanin lankakauppatarjontaa olen toki jo hieman googletellut…

2017, toivon paljon ihania ja ikimuistoisia seikkailuja viikkojesi varrelle!

Welcome 2017. Let this be a good year!

Tuikitavallinen tiistai-ilta

Aamupäivän harmaus hälveni iltapäivällä auringon tieltä. Syksy tuntui paljon kaukaisemmalta kuin muutamaa tuntia aiemmin. Kipaisinkin töiden jälkeen hetkeksi pihalle auringonsäteistä nauttimaan.

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa3

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa4

Ulkoilun jälkeen pistin kaalilaatikon uuniin ja virkkasin isoäidinneliötä. Siis nimenomaan yhtä isoa neliötä, josta tulee vielä joskus peitto. Näillä näkyminen siitä tulee peitto jollekulle pienelle ihmiselle – tuttavapiirini on syntymässä useampikin vauva. Lankana on Madelinetoshin Tosh Merino Light, joten peitosta tulee ihanan pehmeä.

Idean jättineliöön bongasin Facebookista, jonne ystäväni Natalia oli postannut kuvan omasta tekeillä olevasta peitostaan. Tattista vaan inspiraatiosta!

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa1

henkinen_mummo_kaalilaatikkoa2

Kaalilaatikko muhi uunissa tunnin verran, ja siitä tuli hurjan herkullista. Puolukkahilloa meillä ei ollut, mutta jäiset puolukat toimivat mainiosti korvikkeena. Kokkasin laatikkoa ison satsin, joten voin herkutella myös huomisella ruokatunnilla – epäilen maun ainoastaan paranevan yöllä jääkaapissa.

Resepti on peräisin Chocochili-blogista ja sopii myös vegaaneille. Vahva suositus!

Just an ordinary tuesday evening: cooking and crocheting.

Kalajuttuja

Olen kalamiehen tytär, ja kalastanut vuosien varrella silloin tällöin itsekin. Lapsena osallistuin useampiinkin pilkkikilpailuihin, ja joskus pääsin jopa mitalisijoille asti. Olisikohan palkintolaatta vielä tallessa vanhempieni luona?

Nykyisin nappaan saaliin useimmiten kalatiskistä, joten edellisestä onkireissusta on jo aikaa. Innostuin silti suunnattomasti bongatessani sähköisen kalastusoppaan nimeltä Ottiopas. Tänä kesänä on päästävä kalaan, se onnistunee viimeistään mökkireissun yhteydessä Puulalla. Jos ei muuta, niin katiska järveen!

Saaran Mökillä

Edellisen kerran kävin kokemassa katiskoja viime kesän mökkireissulla. Silloin saaliiksi tuli monen monta ahventa, jotka päätyivät heti tuoreeltaan savutuspönttöön. Nam!

Kalaruokia ajatellen suosikkikalani on lohi, se maistuu niin kalasopassa kuin sushissakin. Vaikka saalista on aina mukava ja palkitseva saada, on kalastuspuuhissa parasta se itse tekeminen. Saalista tulee jos on tullakseen.

Kalastustavoista virvelöinti ei minua kiinnosta, mutta mato-ongintaa olisi metkaa kokeilla pitkästä aikaa. Ongen kera järvellä aurinkoisena kesäiltana kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, etenkin kun kestosuosikkini pilkkiminen on nyt poissuljettu vaihtoehto.

Don Fisher -kangaspussukat

Kalat kuuluvat tämänhetkiseen arkeeni myös kankaisessa muodossa. Nämä mainiot pussukat tilasin viime kesänä Espanjasta, esikuvansa polskivat maailman merillä. Oman Don Fisher -parveni keskimmäinen vonkale kätkee sisäänsä puuterin ja huulipunan, pienin polskii avainten kera ja isoin on varsinainen meikkipussini.

Don Fisher Bonitos – handmade in Spain and totally irresistible!