Posts tagged pipo

Lankajuttuja

Teki mieli kirjoitella jotain ilman sen suurempaa agendaa. Punainen lanka kateissa siis, tosin ihan vuoden alussa sain siihen liittyen mahtavan ohjeen: Jos punainen lanka on hukassa, käytä rohkeasti muita värejä.

Siispä, ajatus nro 1: Kaunis vyöte lisää langan ihanuutta. Katsokaa nyt vaikka tuota Retrosarian Mondim-kerää!

Ajatus nro 2: Still Me -blogin pipo-ohje on kestosuosikkini. Olen tehnyt sillä jo neljä pipoa, yhden itselle ja kolme ystävilleni. Viimeisimpänä valmistui sininen myssy Annalle, juuri sopivasti ennen näitä kovia pakkasia. Resorin kohdalla neulos on nelinkertainen, joten kyllä tarkenee.

Ajatus nro 3: Jos lempilankani on Retrosarian Beiroa, niin Brooklyn Tweedit tulevat hyvänä kakkosena. Etenkin Loft, siitä neulon torkkupeittoa. Olen ehtinyt neuloa vain kerroksen siellä, toisen täällä, mutta siitä se etenee.

Just some random thoughts about yarn and knitting – like Retrosaria ja Brooklyn Tweed are my favorite yarn brands right now.

Ihana muhkea myssy

Yhdessä viikonlopussa se syntyi, ihana uusi myssyni! Alunperin olin haaveillut ihan erityyppisestä mustavalkoraidallisesta piposta, mutta torstaina Snurressa tuli puheeksi Still me -blogin Lindan pipo-ohje. Viime torstain parikymmentä pakkasastetta kannustivat myös osaltaan paksun pipon neulomiseen, ja olen iloinen, että päätin kokeilla Lindan ohjetta.

Pipo neulotaan kahdesta langasta. Ohuemman eli Gepard Kid Seta -langan valitsin sävyssä kevään vihreä (926), materiaalina 70 % super kid mohair ja 30 % silkki. Paksumpi on Adriafilin Sierra Andina, sataprosenttista alpakkaa sävyssä anthracite grey (089).

Neulon tosi harvoin mitään kahta lankaa yhdistäen, mutta jatkossa asiaan saattaa tulla muutos. Vihertävä ja tummanharmaa lanka näet sekoittuivat huikealla tavalla, aivan kuin niiden yhdistelmä olisi kokonaan uusi väri.

Noudatin ohjetta muutoin tosi tarkasti, mutta neuloin oman piponi ohjetta ohuemmilla puikoilla. Sileään neuleeseen valitsin 5,5 mm:n puikot ja joustinneuleen tein 6 mm:n puikoilla. Pipo syntyi varsin joutuisasti sukkapuikoilla, sillä minulla ei ollut paksuihin pyöröpuikkoihin tarpeeksi lyhyttä kaapelia. Tätä oli kivaa ja huoletonta neuloa, etenkin kun minulla on loppusuoralla myös huolellista keskittymistä vaativat kirjoneulesäärystimet.

Lopputulos on juuri sopivan napakka (venynee tosin jonkin verran käytössä), ja pipo mätsää hienosti talvitakkini kanssa. Kyseessä saattaa olla ihanin koskaan neulomani pipo! <3

Maybe the best beanie ever! Pattern (only in finnish) here.

Pienen pieni pipo

Vauvoille ja lapsille on erityisen mukava neuloa. Pikkuruiset kokonaisuudet valmistuvat paljon nopsemmin kuin aikuisten koossa tehtynä. Päähineosastolla olen lasten kohdalla luottanut perinteisesti kypärämyssyyn, mutta nyt halusin kokeilla jotain muuta.

Ajatuksena oli neuloa pieni pipo ystäväni parin viikon ikäiselle pojalle. Sopivan koon arvioiminen tuntui aika haastavalta, vauvan pää kun on niin pieni – ja samalla kuitenkin yllättävän iso! Otin vähän mittaa pikkuruisen pojan aiemmasta piposta (ihan ekasta hän on kuulema jo kasvanut ulos), ja uskoisin tästä uudesta tulleen juuri sopiva. Nyt vaan nopsasti pipo vauvan päähän…

Pipo vauvalle

Pipo vauvalle

Pipo itsessään on tosi simppeli: joustinneuleresori (oikeat silmukat neuloin kiertäen), sileää neuletta ja päälaen kavennukset tämän ohjeen mukaisesti. Pipo valmistui hujauksessa (lue: yhdessä illassa) ja siitä tuli mielestäni tosi soma. Lankana on Schoppel Wollen Edition 6, jonka bongasin viime viikolla Oulunkylän Lankamaailmasta somassa 50 gramman kerässä. Ihanan pehmeää merinovillaa ja huippuakin huipumpi väritys.

Pipo painaa tasan 10 grammaa, joten lankaa on vielä jäljellä useampaankin pieneen myssyyn. Monivärinen lanka päästää kyllä neulojan helpolla, neuleeseen saa kauniin värityksen, eikä lopussa silti tarvitse päätellä kuin aloitus- ja lopetuskohdat. Päättely kun on mielestäni se kaikkein tylsin työvaihe…

Maybe the cutest beanie ever – and very easy and quick to knit!