Posts tagged neulonta

Lomasukat

Palasin reilu vuosi sitten yrittäjäksi. Olen ollut päätökseeni supertyytyväinen, mutta vakkariduunista irtisanoutumisen jälkeen työ- ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt välillä olemattomiin. Viime lauantaina asetin kuitenkin sähköpostiini lomavastaajan ja suuntasin Kuusamoon.

Kuusi päivää mökkielämää Konttaisenrannassa Rukan läheisyydessä tekivät kutaa. Murtomaahiihtoa, saunomista, tähtitaivaan tuijotusta, lettukestit, lumilautailua, vierailu Myllykoskella, lisää saunomista – ja tietenkin neulomista!

Konttaisenranta, Kuusamo

Konttaisenranta, Kuusamo

Konttaisenranta, Kuusamo

Olin pakannut mukaan kaksi vyyhtiä Kerästä ostamaani Vuorelman Vetoa, herkullisen väristä sukkalankaa. Suunnitelmissa oli raitasukat, ja juuri sellaiset syntyivät. Käsialani on helposti suht löysä, joten kolmosen puikoilla yhteensä 40 silmukkaa oli sopiva määrä. Sukat syntyivät nopeasti ja raitakerroksetkin täsmäsivät juuri passelisti terän pituuteen (kukin raita on neljä kerrosta korkea, resoriin tuli kahdeksan kerrosta).

Vain lankojen päättely jäi tekemättä, sillä neula unohtui kotiin. Viimeistelyä vaille valmiit sukat siis!

Striped wool socks, made by me on a holiday in Kuusamo, Finland.
Yarn: Vuorelman Veto

Beiroaa Portugalista

Kirjoitin aiemmin huikeasta lankakaupasta Lissabonissa. Vierailin Retrosariassa viime kesänä, enkä tokikaan poistunut sieltä tyhjin käsin. Valinnan vaikeus oli valtava, mittavan harkinnan jälkeen päädyin muutamaan vyyhtiin paikallista Beiroa-villaa.

Beiroa

Ensituntuma oli varsin karhea, mutta Beiroan sävymaailma vei mennessään. Lisäksi kaikissa väreissä on mukana ruskeaa, mikä antaa oman lisänsä kokonaisuuteen. Ostohetkellä mielessäni oli kirjoneule, ja neuloinkin Beiroasta ensin kuviolliset kämmekkäät (ilmainen ohje Ravelryssä). Mielestäni kaunis lanka pääsee kuitenkin parhaiten oikeuksiinsa isommissa neulepinnoissa.

Kolme vyyhtiä portugalilaista Beiroa-lankaa.

Olen satunnaisesti googlaillut sopivaa ohjetta, ja viime viikolla tärppäsi! Simppeli ohje Beiroa-peittoon löytyi ehdottomasti tutustumisen arvoisesta Crafty Queens -blogista. Jättipeittoa langoistani ei saa, mutta pienen ja sitäkin somemman.  Sellaisen mutkassa kelpaisi istuskella parvekkeella vielä hieman viileinä kevätiltoina – ja kukaties nautiskella samalla tilkkanen niin ikää Lissabonista hankittua portviiniä!

A yarn straight from Portugal: Beiroa. Made from the wool of Bordaleira Serra da Estrela sheep.

Bowie-huivi

Instagram on aika hurja paikka. Seuraan siellä etenkin monia ulkomaisia neulebrändejä, ja toisinaan kuvavirran selaaminen tulee kalliiksi! Tammikuussa päädyin @republicofwool-seuraajaksi, ja muutamaa iltaa myöhemmin olinkin jo tehnyt lankatilauksen Jenkeistä.

Olin sopivasti linjoilla, kun Republic of Woolin nettikauppaan oli tullut pieni Bowie – Twist Fingering -erä myyntiin. Tilasin sitä oitis kaksi vyyhtiä eli yhden huivin tarpeiksi, ja puolta tuntia myöhemmin kyseinen erä olikin jo loppuunmyyty. Kannatti toimia ripeästi!

Republic of Woolin Michele postitti tilaukseni seuraavana päivänä, Suomeen langat matkasivat Ameriikasta parisen viikkoa. Odottaminen tulliselvityksineen kannatti, lanka neonvärivivahteineen on hurjan kaunista.

Toroni-huivi Repulic Of Woolin langasta
Bowie – Twist Fingering, 80 % Superwash Merino Wool / 20 % Nylon

Sopiva huivimallikin löytyi nopsasti Work even -blogista. Ohje on hirmuisen helppo, nurjia kerroksia heittelin väliin ihan fiilispohjalta. Ne tuovat mukavaa säröä kokonaisuuteen.

Tekemiseen kului ilta poikineen, mutta huivit ovat siitä mukavia käsitöitä, että ne on helppo napata mukaan erilaisiin menoihin. Kotisohvan ohella neuloin tätä huivia muun muassa yhden ystäväni keinutuolissa, toisen nelikymppisillä, bussissa, lähijunassa ja kaukojunassa.

Toroni-huivi Repulic Of Woolin langasta
Herra Tiikeri ja 200 grammaa huivia!

Tämä oli hyvä ohje – huivi oli valmis silloin kun lanka oli lopussa.

Yarn: Bowie – Twist Fingering
Pattern: Toroni Shawl

Pusero ja kaulaliina

Hattuhyllyn perukoilta bongattua: ihan tuikitavallinen parimetrinen kaulaliina. Neuloin tämän jo pari vuotta takaperin, mutta kaulaliina on jäänyt suorastaan anteeksiantamattoman vähälle käytölle. Onneksi asiaan on helppo tehdä muutos, kaulaliina pääsee siis mukaan kevätseikkailuihini!

2016-03-13 Semilla Grosso

2016-03-13 Semilla Grosso

2016-03-13 Semilla Grosso

Kaulaliina on neulottu BC Garnin Semilla Grosso -luomuvillasta. Muistan, että väritys valikoitui sen mukaan, millaisia jämäkeriä lankalaatikostani paljastui. Harmaata lankaa oli enemmän kuin rusehtavaa, joten se pääsi huivin pääväriksi.

Ohjeena oli lankakauppa Kerän blogista löytyvä Yhden illan tuubihuivi. Kaunis neulos (2 o, 1 o kiertäen, 1 n) toimii hienosti myös tällaisessa pitkässä huivissa.

Ylläolevissa kuvissa näkyy myös iki-ihana Martti Syrjä -neuleeni. Sitä en sentäs ole neulonut itse, vaan Martin koristama neuletakki on osa Ivana Helsingin Provinssi -87 -mallistoa.

2016-03-13 Semilla Grosso

2016-03-13 Semilla Grosso

Kaulaliina syntyi siis jämäkeristä, ”päätyö” Semilla Grossosta oli simppeli villapaita. Ohje on Jonna Hietalan Kerällä-kirjasta. Raglan-mallia tämäkin, ohjeen otsikkona komeili Kaula-aukosta alaspäin. Kyseinen tekniikka on ehdottomasti suosikkini mitä villapaidan neulomiseen tulee.

Ja jos joku ihmettelee, miksi minulla oli jämälangoissa Semillaa parissa eri värissä vaikka villapaita on yksivärinen, niin alunperin siis ostin langat ihan muuta projektia varten. Vaan kerrankos sitä suunnitelmat heittävät kuperkeikkaa!

Kuvista myös huomaa, että allekirjoittanut on varsin laiska pingottamaan valmistuneita neuletöitä. Kastelu voisi tehdä etenkin paidan helmalle kutaa… Onneksi se ei ole vielä liian myöhäistä.

A scarf and a sweater. Yarn: BC Garn Semilla Grosso, 100% organic wool.

Viitosen puikoilla

Neulomisaiheisiin suosikkeihini lukeutuu myös espanjalainen We are knitters. WAK on erikoistunut pakkauksiin, joihin kuuluu neuletyön kaikki osaset: ohje, lanka, puikot (huippuhienot!) ja jopa työn päättelyyn tarvittava neula. Paketin kyljessä lukee osuvasti All the happiness in a kit. Nyt jos koskaan on brändäys kohdillaan! ;)

We are knitters -neulesetti

Omalta osaltani avasin pelin viime kesänä, jolloin tilasin tarvikkeet Dill tee -toppiin. Mitoitus oli tarkkuutta one size, fits all, mutta tein silti ihan ekana mallitilkun.

Kesällä oli kiva neuloa puuvillalankaa, ja takakappale valmistuikin vauhdilla. Sitten tapahtui jotakin, mitä neuletöiden kohdalla yllättävän usein tapahtuu: puikoille päätyi ihan toinen työ. Toppi valmistui siis vasta joululomalla… Sen olen kuitenkin oppinut, että neulominen on rentoa puuhaa, ja neulomusten valmistumisesta on turha ottaa stressiä, muilla elämänalueilla saa suorittaa ihan tarpeeksi.

We Are Knitters

We Are Knitters

Joustinneuletta + sileää neuletta + helmineuletta = Dill tee -toppi. Ohje oli ältsin helppo ja viimeisen päälle mietitty, sillä koko puseron saattoi toteuttaa 5 mm:n pitkillä puikoilla, myös hihansuut. Tällaisen kesäpuseron voisi neuloa myös toisessa, räväkämmässä värissä. Tai monivärisenä, mahiksia on.

Toisella kerralla kokoonkin olisi helppo tehdä pientä hienosäätöä. Nyt leveys oli kerralla juuri sopiva, mutta jos toteutan tämän ohjeen uudestaan, neulon sileä neule -osiosta hieman pidemmän. Nyt mennään juuri siinä rajoilla – häiritsevän lyhyt tämäkään ei onneksi ole, muuten olisin jo purkanut puseroa ja lisännyt kerroksia.

Kesä ja t-paitakelit, odotan teitä jo!

All the happiness in a kit. Yes, yes indeed! Dill tee by We are knitters.

Hempeitä sävyjä

Tämä pehmeä huivi valmistui jo tovi takaperin. Se on löytänyt paikkansa sohvankaiteelta, sillä huivi toimii tarvittaessa oivallisesti torkkupeittona. Siihen tarkoitukseen se soveltuu jopa kaulaan kietaisua paremmin, sillä tiheys ei täysin vastannut ohjeessa mainittua, ja huivistani tuli ”vain” parimetrinen. Parikymmentä senttiä alamittainen siis, sillä paras huivini on noin 230 cm, ja asettuu kaulalle suorastaan täydellisesti.

Ohje on – yllätys, yllätys – peräisin Huivileikki-kirjasta! Tykkään huivin mallista kovin, sitä oli mukava neuloa. Sopivasti keskittymistä, mutta kuitenkin niin simppeli, että neuloessa saattoi hyvin rupatella ystävien kanssa. Toteutan varmasti samalla ohjeella toisenkin huivin ennen pitkää, siitä aion sitten tehdä hieman pidemmän. Ja testaan tietty taas uutta väriyhdistelmää!

Henkinen mummo
Malli on Veera Välimäen, joten tässäkin pelataan osin lyhennetyin kerroksin.

Lankana on kotimainen Tukuwool Fingering, sain sitä vuosi sitten läksiäislahjasi vanhasta työpaikastani. Värit valikoituvat siis lahjalankojen mukaisesti, herkullisia hempeitä sävyjä.

Henkinen mummo

Lisäysten toteutuksessa sooloilin hieman, joten lisäyskohdissa on kolot. Oikeastaan ne tuovat mukavaa särmää muutoin varsin vähäeleiseen huiviin. Langan kanssa puolestaan nuukailin eli käytin kerät viimeiseen senttiin asti. Kahdessa kohdassa väri vaihtuu siis kesken kerroksen, toteutus olisi ollut tyylikkäämpi, jos uusi väri alkaisi aina kerroksen alussa. No, seuraavalla kerralla sitten.

Henkinen mummo

Jostain syystä tätä kuvaa katsellessa alkaa tehdä mieli jäätelöä. Yksi murueskimo, kiitos!

One more shawl: Pattern by Veera Välimäki.

Voihan villatakki!

Villatakkien (ja -paitojen) neulominen on mukavinta ylhäältä alaspäin. Siten takkia pääsee jo varhaisessa vaiheessa sovittamaan, eikä kappaleita tarvitse myöskään ommella enää lopussa yhteen. Kaltaiselleni laiskahkolle neulojalle juuri passeli tapa siis.

Tekeillä oleva villatakki 1.9.2015 kuvattuna

Vime syksynä neuloin Louise Top Down -villatakin. Raglan-lisäykset oli helppo ottaa haltuun, enkä neulonut edes mallitilkkua. Samalla sain ensikosketukseni amerikkalaisen Quince & Co. -merkin lankoihin, se oli rakkautta ensisilmäyksillä. Villatakki syntyi nopsasti paksusta, ihanasta Ospreystä.

Nykyisin Quince & Co. -lankoja saa myös tamperelaisesta Lankakauppa Kerästä, eli ei tartte tilailla ulkomailta asti. Tampereelta minulle saapuikin ennen joulua erä fingering-vahvuista Terniä. Se on jo päätynyt vyyhdistä kerälle, ja ohjekin on katsottuna, mutta siitä lisää tuonnempana.

Lammassaari

Viime lokakuun tokana päivä Lammassaaren pitkospuilla. Uudessa villatakissa hymyilytti, ja voi miten sileältä takki näissä kuvissa näyttääkään. On meinaan hieman nyppyyntynyt ahkerassa käytössä, pitäisikin vähän huoltaa sitä…

Love at first sight: Quince & Co.

Louise Top Down cardigan is knitted from aran weight Osprey by Quince & Company.

Minun ikioma keväthuivi

Viime viikolla se valmistui, uusi keväthuivini! Malli on Veera Välimäen iki-ihanasta Huivileikki-kirjasta. Kyseessä on malli nimeltä Seili, ja täytyy sanoa, että värit tekevät huivin yleisilmeelle tosi paljon. Ohjeen huivi on sinipunaharmaa, ihan eri maailmasta kuin oma versioni – mukavia molemmat!

Oman vaikutuksensa antaa toki myös lanka ja käytetty puikkokoko. Tikutin huivini Isagerin Tvinni-langasta kolmen ja puolen millin puikoilla, joten lopputuloksesta tuli mukavan ”ilmava”. Olen tehnyt Veera Välimäen ohjeilla muitakin huiveja, ensimmäinen laatuaan oli Color Affection. Sekin syntyi Isager Tvinni -merinovillasta, jota olisi itseasiassa vielä jäljellä parinkin huivin tarpeiksi. Olen käyttänyt Color Affectioniani hurjan paljon, se kaipaisi ehkä jo pientä parsimistakin, mikä toki tekee siitä entistäkin rakkaamman huivin.

Veera Välimäen ohjeissa paljon käytettyjä lyhennettyjä kerroksia on mukava neuloa. Huivin saa nopsasti alulle lyhyitä kerroksia neuloen, ja pian puikoilla onkin kuin huomaamatta jo kolminumeroinen silmukkajengi. Työtunteja en ole koskaaan laskenut, mutta huivin edetessä kerroksilla alkaa olla melkoisesti mittaa. Pitäisköhän joskus kellottaa yhden pitkän kerroksen neulomisaika? Toisaalta neulominen on niin mukavaa puuhaa, etten oikeastaan edes käyttäisi sen yhteydessä sanaa työtunti. Ennemminkin vaikka hupitunti, hyötytunti tai tekotunti…

Keväthuivin kohdalla kastelin ja pingotin lopputuloksen kerrankin huolellisesti, enkä olisi etukäteen arvannut, miten paljon tuo toimenpide huivin ulkomuotoa muutti. Tähän asti kun olen suorittanut viimeistelyt vähän niin ja näin. Hankin myös pingostusta varten suoraan Prismasta edullisen retkipatjan, huivin sai siihen näppärästi nuppineuloilla kiinni.

Kevathuivi

Kevathuivi

Naapuritalon pääty oli kuvaushetkellä jo lähes lumeton, joten jos takatalvi ei iske, niin keväthuivi pääsee pian nimensä mukaiseen käyttöön.

Ps. Seuraava huivi on jo puikoilla!

My new shawl – done! Pattern: Seili by Veera Välimäki.