Posts tagged huivi

Knit along!

Neulominen on itsenäistä ja välillä vähän yksinäistäkin puuhaa. Mainion poikkeuksen tähän tuovat Knit Along -projektit. Niissä jokainen neuloo tahollaan, mutta jakaa kokemuksia ja kuvia vaikkapa neuleyhteisö Ravelryssa.

Tällä hetkellä minulla on puikoilla What the Fade?! Mystery Fade Along. Siis huivi, johon tulee ainakin ihastuttavia väriliukuja – lopputulos on vielä osin mysteeri. Ohje on jaettu kuuteen viikon välein julkaistavaan osaan. Huivin on suunnitellut yksi suosikkisuunnittelijoistani, amerikkalainen Andrea Mowry, jonka Drea Renee Knits -sivustolta olen ostanut aiemmin useammankin ohjeen.

Huivin ohjeesta julkaistiin eilen jo osa 4/6, mutta minä viimeistelen vasta kakkososaa. Onneksi edessä on pitkästä aikaa vapaa viikonloppu, joten viimeistään huomenna pääsen osaan 3. En malttaisi odottaa, että huivi etenee, sillä siitä on tulossa huippuihana. Olen nimittäin käynyt kurkkimassa Ravelryn spoiler-ketjusta kuvia muiden huiveista…

Kuvat huiveista ovat kivoimpia, mutta on koukuttavaa lukea muiden kommenttejakin. Keskustelusta saa myös ohjeita ja vertaistukea mahdollisiin ongelmakohtiin.

Kansainvälisyys antaa projektille oman metkan lisänsä, minä neulon huivia Helsingissä, toinen Australian Sydneyssä ja kolmas jossain Jenkeissä. Neulojat ympäri maailmaa tekevät huivia tosi erilaisista langoista, muiden lanka- ja värivalintoja on mahtavaa seurata. Ainakin huivin alkuosa on briossia, joten sen eri puolet ovat monilla ihan eriväriset!

Muiden neulomuksia voi ihastella myös Instagramissa mm. häsällä #whatthefade. Andrea itse toivoi, että mysteeri säilysi loppuun asti: hän ohjeisti postaamaan kuvat Instaan useamman kuvan settinä siten, että päällimmäisessä kuvassa näkyy esimerkiksi pelkkää lankaa, ei itse huivia. Instagramissa on siis runsaasti kuvasarjoja Spoiler Alert -tekstillä varustettuna.

Nyt tulee oma spoiler alerttini! Näissä kuvissa näkyy huivin alkua, postauksen ekaan kuvaan kun valitsin tarkoituksella pelkkää lankaa:

Oman huivini kohdalla voisi olla paikallaan myös söpöysvaroitus, sillä mukaan valikoitui melkoisen hempeitä sävyjä! Kiitos briossin, neulepinnan toinen puoli on vaalea ja toinen pinkki.

What the Fade?! on järjestyksessään toinen knit along (eli KAL), jossa olen mukana. Viime syksynä neuloin näihin samoihin aikoihin Stephen Westin mysteerihuivia. Häneltä on tulossa sellainen myös tänä vuonna, mutta Andrean KAL alkoi ensin, joten tartuin siihen.

Stephenin Speckle & Pop! -huivin neulonta alkaa ensi viikon perjantaina 29.9. Myös se on harkinnassa, taidanpa käydä kurkkamassa kyseisen projektin spoiler-ketjua heti tämän huivin valmistuttua!


What the Fade?! Mystery Fade Along. What a brilliant project!

Värjäyskurssin satoa

Marraskuiset tiistai-iltani kuluivat kankaanvärjäyskurssilla. Helsingin työväenopiston kurssin nimi oli Kankaankuviointia Intiasta, joten harjoittelimme useammankin intialaisen värjäystekniikan.

Kurssilla oli tosi mukavaa, illat Vuotalolla tuntuivat aina kuluvan yhdessä hujauksessa. Se juuri on yksi kurssi-iltojen parhaita puolia – kaikki muu unohtuu mielestä ja keskittyy vain siihen, mitä on tekemässä.

Silkkihuivi

Värjäsin kaksi silkkihuivia Laharia-tekniikalla. Siinä kangas ”rullataan” ensin tiiviiksi pötköksi ja sitten solmitaan, ideana on, että väri ei tartu solmittuihin kohtiin. Vasemmanpuoleiseen huiviin tein ennen rullausta haitaritaitoksen, ja peitin osan rullatusta huivista muovilla, jolloin näkyville jäi paljon pohjaväriä eli valkoista. Oikeanpuoleisen rullasin ilman taitoksia vinosti kulmasta aloittaen, ja paikoitellen solmitut kohdat olivat tosi paksuja. Sitten värjäsin molemmat huivit samassa kattilassa mustalla värillä. Lopputulos tosin on isoilta osin enemmän sininen kuin musta, sillä täysin mustaa väriä on tosi haastava saada aikaiseksi värjäämällä, kangas kuin kangas taittuu helposti siniseen.

Oikeanpuoleisessa huivissa onkin oikeastaan mustaa & sinistä & valkoista, siitä tuli kerralla mieleinen. Sen sijaan vasemmanpuoleinen huivi pääsi värikattilaan vielä toistamiseen, jolloin värjäsin sen pieneltä matkaa haalean punaisella (kutsuisin väriä ehken persikaksi tai lohenpunaiseksi).

Punaisen värin kanssa sai olla erityisen tarkkana, sillä halusin tosi haaleaa ja persikkaista, en tavallista punaista tai vaaleanpunaista. Sekoitimme siis ”miedon liemen”, ja pidin huivia siellä vain minimiajan. Silkki kun vielä materiaalina imee väriä paljon tehokkaammin kuin vaikkapa puuvilla. Kannatti tehdä huolellisesti, sävystä tuli juuri se, mihin tähtäsin!

Silkkihuivi

Silkkihuivi

Halusin testata kahta erilaista taittelua, sillä parhaiten tekniikkaan pääsi sisälle juuri kokeilemalla. Jos tekisin vielä kolmannen huivin, niin lähtisin varmastikin liikkeelle haitaritaitoksesta, ja tekisin useamman värjäyksen, mutta kunkin niistä vain osaan huivia.

Silkkihuivi

Silkkihuivi

Kankaanvärjäys taitaa kuitenkin olla omalta osaltani ainakin hetkeksi tässä, ensi keväänä kutsuu taas uusien taitojen opettelu. Olen jo ilmoittautunut parillekin työväenopiston kurssille…

Silkkihuivi

Ps. Kuvasin valmiit huivit kahteen kertaan: Ensimmäisellä kuvauskerralla ohut vesikerros jäisen kallion päällä pääsi yllättämään minut, molemmat huivit olivat hetkessä läpimärkiä! Onneksi lähinnä vain nauratti siinä vaiheessa kun roudailin hyisiä huiveja sisälle huuhdeltaviksi…

Tried some laharia dyeing.

Mainio mysteerihuivi

Viime viikkoina olen neulonut pääasiassa mysteerihuivia, ja nyt se on viimein valmis (eikä enää mysteeri)! Kyseessä on Stephen Westin suunnittelema huikea Building Blocks -huivi, jonka ohje oli jaettu neljää osaan. Osat julkaistiin viikon välein, ja lopputulos paljastui täysin vasta viimeisen ohjeosion julkaisun yhteydessä. Aloitushetkellä saattoi siis vain arvalla mitä tuleman pitää…

Kaikkinensa Westknits Mystery Shawl KAL (knit-along) oli erityisen kiehtova projekti, sillä huivia neulottiin yhtä aikaa ympäri maailmaa. Kaikilla sama ohje, jokaisella omat langat ja käsiala. Monet raportoivat huivinsa etenemisestä Ravelryyn, keskusteluja oli tosi antoisaa seurata. Eritoten tykkäsin kuvien katsomisesta, miten lankavalinnat voivatkin vaikuttaa lopputulokseen niin paljon!

Langat valitsin ennen työn aloittamista. Ohjeistuksena oli valita neljä eri väriä mieluusti sport- tai heavy fingering -vahvuista lankaa, kutakin yksi 100 gramman vyyhti. Päätin osallistumisestani vasta aivan ensimmäisen ohjeosion julkaisun kynnyksellä, joten valitsin langat niistä mitä minulla jo oli. Siis näin:

A: Republic of Woolin Twist Fingering, värinä Atmosphere
B: Hedgehog Fibres Sock, värinä Graphite
C: Madelinetoshin Tosh Merino Light, värinä Found Pottery
D: Kässäkerho Pom Pomin BFL Sock, värinä vihreä

Mysteerihuivi

Mysteerihuivi

Mysteerihuivi

Nimensä mukaisesti Building Blocks -huivin pinta koostuu monista pienistä palikoista tai neliöistä, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää. Tekstuuri on ihana, ja omassa huivissani myös vaihteleva, sillä mukana on neljää eri lankaa. Madelinetoshin Tosh Merino Light tuntuu paljon pehmoisemmalta kuin Hedgehog Fibresin sukkalanka.

Alkuun työ eteni tosi nopsasti, mutta silmukkamäärän kasvaessa eteneminen hidastui. Tein huivini medium-koossa, joten loppuvaiheessa puikoilla oli 520 silmukkaa. Olisi melkein voinut kellottaa yhden kerroksen valmistumisajan, sillä välillä tuntui, ettei ohjeessa annettu kerrosmäärä ikuna täyty.

Vaan täyttyihän se, vaikka kerran meni myös purkuhommiksi. Mukana on ripaus briossia, ja sitä neuloessa onnistuin tipauttamaan puikoilta muutaman silmukan. Ne purkuivat parin kerroksen taa, enkä saanut lankoja enää takaisin puikolle oikeassa järjestyksessä. Ei auttanut kuin purkaa pari kokonaista kerrosta, sillä virhe huivin keskivaiheilla olisi harmittanut hirmusti jälkeenpäin. Ja koska halusin ottaa varman päälle, suoritin purkamisen silmukka silmukalta. Melkoinen urakka!

Noin muuten huivi oli helppo neuloa, ja englanninkielinen ohje tosi selkeä. Apuna olivat myös Stephenin itsensä tekemät ohjevideot, niistä oli jeesiä etenkin briossiin tehtyjen lisäysten ja kavennusten kohdalla. Tämän huivin perusteella uskallan ottaa työn alle myös herran muita (luonnollisesti englanninkielisiä) ohjeita.

Taisi myös olla ensimmäinen kerta, kun kaikki omistamani 28 silmukkamerkkiä olivat yhtä aikaa käytössä. Sekään ei tosin täysin piisannut, mutta korvasin muutamat puuttuvat silmukkamerkit hakaneuloilla.

Mysteerihuivi

Lopputulokseen olen supertyytyväinen, ja olen myös iloinen, ettei huivin reunaan tullu mitään röyhelöitä, kuten Stephen Westin monessa ohjeessa on. Halusin toteuttaa mysteerihuivin prikulleen ohjettaa noudattaen, ja simppelihkö malli on enemmän omaan makuuni.

Huivin viimeiset kerrokset neuloin Kolmannen linjan Pub Sirdiessä. Jukeboxin vieressä kelpasi neuloa, valita biisejä ja myös torpata yksi huivia koskenut ostotarjous. Tilaustyöt erikseen! ;)

Westknits Mystery Shawl KAL, what a lovely project!

Syysneulomuksia

Olisi taas niin monta ihanaa ohjetta toteutettavana, etten millään malta keskittyä vain yhteen neuletyöhön kerrallaan. Tällä hetkellä puikoilla on kaksi peittoa, yksi kaulahuivi, säärystimet, pipo, lapaset ja villasukat… Neulottavaa siis piisaa!

Toinen peitoista on tosin jo miltei valmis, ynnäilin juuri hieman kerrosten lukumäärää, että lanka varppina riittäisi vielä reunan kuuteen oikeaan kerrokseen. Peiton reunukset kun neulon helmineuleen sijaan ainaoikeaa (koko työn kuusi ensimmäistä ja viimeistä kerrosta + jokaisen yksittäisen kerroksen kuusi ensimmäistä ja viimeistä silmukkaa).

Syysneulomuksia

Syysneulomuksia

Lankana tässä peitossa on portugalilainen Beiroa, yksi lempilangoistani. Ilahduinkin suuresti huomatessani, että kuopiolainen Kässäkerho Pom Pom on napannut Beiroan valikoimiinsa. Nyt tätä herkkulankaa saa myös Suomesta! Värikartta on huikea, ja langan sisältämät tummemmat kohdat tuovat lopputulokseen juuri sopivan ripauksen räväkkyyttä.

Kirjoitin Beiroasta ja peitosta jo maaliskuussa, silloin haaveilin istuskelevani valmiin peiton mutkassa parvekkeellamme viileänä kevätiltana. Kevät ehti kuitenkin vaihtua ensin kesään ja sitten vielä syksyyn – pian pääsen viimein parvekkeelle peittoni kanssa. Onneksi parvekelaatikon pelargonioissa piisaa vielä nuppuja…

Syysneulomuksia

Syysneulomuksia

Säärystinkuvion mallikerta on peräisin Suuresta kinnaskirjasta, ja vaati alkuun melkoisen tarkkaa seuraamista. Tässä vaiheessa voi kuitenkin jo ottaa mallia aiemmista kerroksista, joten säärystimiä kelpaa neuloa myös reissun päällä. Suuri kinnaskirja kun on nimensä mukaisesti suuri (ja aika painava myöskin).

Syysneulomuksia

Songbird-huivi puolestaan on yhä miltei alkutekijöissään, pitänee keskittyä lähiaikoina sen neulomiseen. Olisin näet kaivannut jo moneen otteeseen mustaa, tai edes yksiväristä, huivia. Lankana tässä on Malabrigon Baby Silkpaca, joten lopputulos on ihanan pehmoinen. Pitsilankavahvuus ja viitosen puikot ovat kyllä melkoisen lyömätön yhdistelmä.

Vaan nyt sohvalle Beiroa-peittoa viimeistelemään!

Leg warmers, shawl, blanket… Many knitting projects in the making right now!

Puikoilla juuri nyt

Minulla on yleensä useampi neuletyö tekeillä yhtäaikaa. Osa on sellaisia, että niitä neuloessa pitää seurata tarkasti ohjetta, jolloin tekeminen on helpointa kotosalla – etenkin jos ohje on paksussa ja painavassa kirjassa. Kotona omassa rauhassa on myös helpointa seurata ohjetta riittävällä tarkkuudella – olen niin pikkutarkka, että virheet neulepinnassa ärsyttävät. Käsityön jälki saa toki jossain määrin näkyä, mutta ei ole kerta eikä kaksikaan kun olen purkanut työtä kerrostolkulla huomattuani virheen vasta jälkikäteen…

2016-05-31 Henkinen mummo

2016-05-31 Henkinen mummo

Tällä hetkellä tekeillä on muun muassa pieni peitto sekä muhkea kaulahuivi. Etenkin peitto on älyhelppo neulottava, joten sitä voisi tehdä melkein missä vain. Kumpaankin reunaan kuusi silmukkaa oikeaa, muuten helmineuletta. Ohje kokonaisuudessaan täällä. Lankana on vanha tuttu Beiroa, kyseisen peiton neulomisesta kirjoitin jo aiemminkin.

2016-05-31 Henkinen mummo
Naapuruston lapsilta oli unohtunut liidunpätkä ulos, en malttanut olla koklaamatta sitä.

2016-05-31 Henkinen mummo

Gather-huivia tehdessä pitää seurata tarkemmin sitä, missä kohdassa ohjetta on menossa. Ohje on minulla pdf-muodossa, joten olen kirjannut siitä pätkiä paperille kun olen neulonut esimerkiksi junassa. Toki ohjetta voisi tihrustaa vaikkapa puhelimen näytöltä, mutta paperinen versio on paras. Siihen saa myös helposti merkattua neulottujen kerrosten määrän, tukkimiehen kirjanpito ei petä koskaan.

Päävärinä huivissani on Hedgehog Fibres Sockin sävy Night Ride ja tehostevärinä Madelinetoshin Tosh Sock, sävy Leopard. Tehostevärin hankin Lontoon Loopista, ja täytyy tunnustaa, että ostin sen vahingossa Tosh Merino Light -vyyhdin sijaan. Pääni oli ihan pyörällä kaikista huikeista langoista, ja Madelinetosh-vyötteet näyttivät äkkivilkaisulla ihan samanlaisia.

Huomasin erheeni vasta Suomessa, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin – Sock sopii tähän huiviin jopa Merino Lightia paremmin.

2016-05-31 Henkinen mummo

Viime aikoina olen neulonut etupäässä englanninkielisistä ohjeista, ja neulesanasto alkaakin olla hienosti hallussa. Enkku-ohjeiden seuraaminen tuntuu niin luonnolliselta, etten ole edes suomentanut niitä  kirjatessani ohjeenpätkiä ylös. Langankierto tuplana on double-YO, eikä mikään 2 x LK! Kun on tottunut yksiin lyhenteisiin, tuntuisi hullunkuriselta käätää niitä kieleltä toiselle.

In progress: Beiroa Blanket and Gather Shawl.

Bowie-huivi

Instagram on aika hurja paikka. Seuraan siellä etenkin monia ulkomaisia neulebrändejä, ja toisinaan kuvavirran selaaminen tulee kalliiksi! Tammikuussa päädyin @republicofwool-seuraajaksi, ja muutamaa iltaa myöhemmin olinkin jo tehnyt lankatilauksen Jenkeistä.

Olin sopivasti linjoilla, kun Republic of Woolin nettikauppaan oli tullut pieni Bowie – Twist Fingering -erä myyntiin. Tilasin sitä oitis kaksi vyyhtiä eli yhden huivin tarpeiksi, ja puolta tuntia myöhemmin kyseinen erä olikin jo loppuunmyyty. Kannatti toimia ripeästi!

Republic of Woolin Michele postitti tilaukseni seuraavana päivänä, Suomeen langat matkasivat Ameriikasta parisen viikkoa. Odottaminen tulliselvityksineen kannatti, lanka neonvärivivahteineen on hurjan kaunista.

Toroni-huivi Repulic Of Woolin langasta
Bowie – Twist Fingering, 80 % Superwash Merino Wool / 20 % Nylon

Sopiva huivimallikin löytyi nopsasti Work even -blogista. Ohje on hirmuisen helppo, nurjia kerroksia heittelin väliin ihan fiilispohjalta. Ne tuovat mukavaa säröä kokonaisuuteen.

Tekemiseen kului ilta poikineen, mutta huivit ovat siitä mukavia käsitöitä, että ne on helppo napata mukaan erilaisiin menoihin. Kotisohvan ohella neuloin tätä huivia muun muassa yhden ystäväni keinutuolissa, toisen nelikymppisillä, bussissa, lähijunassa ja kaukojunassa.

Toroni-huivi Repulic Of Woolin langasta
Herra Tiikeri ja 200 grammaa huivia!

Tämä oli hyvä ohje – huivi oli valmis silloin kun lanka oli lopussa.

Yarn: Bowie – Twist Fingering
Pattern: Toroni Shawl

Hempeitä sävyjä

Tämä pehmeä huivi valmistui jo tovi takaperin. Se on löytänyt paikkansa sohvankaiteelta, sillä huivi toimii tarvittaessa oivallisesti torkkupeittona. Siihen tarkoitukseen se soveltuu jopa kaulaan kietaisua paremmin, sillä tiheys ei täysin vastannut ohjeessa mainittua, ja huivistani tuli ”vain” parimetrinen. Parikymmentä senttiä alamittainen siis, sillä paras huivini on noin 230 cm, ja asettuu kaulalle suorastaan täydellisesti.

Ohje on – yllätys, yllätys – peräisin Huivileikki-kirjasta! Tykkään huivin mallista kovin, sitä oli mukava neuloa. Sopivasti keskittymistä, mutta kuitenkin niin simppeli, että neuloessa saattoi hyvin rupatella ystävien kanssa. Toteutan varmasti samalla ohjeella toisenkin huivin ennen pitkää, siitä aion sitten tehdä hieman pidemmän. Ja testaan tietty taas uutta väriyhdistelmää!

Henkinen mummo
Malli on Veera Välimäen, joten tässäkin pelataan osin lyhennetyin kerroksin.

Lankana on kotimainen Tukuwool Fingering, sain sitä vuosi sitten läksiäislahjasi vanhasta työpaikastani. Värit valikoituvat siis lahjalankojen mukaisesti, herkullisia hempeitä sävyjä.

Henkinen mummo

Lisäysten toteutuksessa sooloilin hieman, joten lisäyskohdissa on kolot. Oikeastaan ne tuovat mukavaa särmää muutoin varsin vähäeleiseen huiviin. Langan kanssa puolestaan nuukailin eli käytin kerät viimeiseen senttiin asti. Kahdessa kohdassa väri vaihtuu siis kesken kerroksen, toteutus olisi ollut tyylikkäämpi, jos uusi väri alkaisi aina kerroksen alussa. No, seuraavalla kerralla sitten.

Henkinen mummo

Jostain syystä tätä kuvaa katsellessa alkaa tehdä mieli jäätelöä. Yksi murueskimo, kiitos!

One more shawl: Pattern by Veera Välimäki.

Minun ikioma keväthuivi

Viime viikolla se valmistui, uusi keväthuivini! Malli on Veera Välimäen iki-ihanasta Huivileikki-kirjasta. Kyseessä on malli nimeltä Seili, ja täytyy sanoa, että värit tekevät huivin yleisilmeelle tosi paljon. Ohjeen huivi on sinipunaharmaa, ihan eri maailmasta kuin oma versioni – mukavia molemmat!

Oman vaikutuksensa antaa toki myös lanka ja käytetty puikkokoko. Tikutin huivini Isagerin Tvinni-langasta kolmen ja puolen millin puikoilla, joten lopputuloksesta tuli mukavan ”ilmava”. Olen tehnyt Veera Välimäen ohjeilla muitakin huiveja, ensimmäinen laatuaan oli Color Affection. Sekin syntyi Isager Tvinni -merinovillasta, jota olisi itseasiassa vielä jäljellä parinkin huivin tarpeiksi. Olen käyttänyt Color Affectioniani hurjan paljon, se kaipaisi ehkä jo pientä parsimistakin, mikä toki tekee siitä entistäkin rakkaamman huivin.

Veera Välimäen ohjeissa paljon käytettyjä lyhennettyjä kerroksia on mukava neuloa. Huivin saa nopsasti alulle lyhyitä kerroksia neuloen, ja pian puikoilla onkin kuin huomaamatta jo kolminumeroinen silmukkajengi. Työtunteja en ole koskaaan laskenut, mutta huivin edetessä kerroksilla alkaa olla melkoisesti mittaa. Pitäisköhän joskus kellottaa yhden pitkän kerroksen neulomisaika? Toisaalta neulominen on niin mukavaa puuhaa, etten oikeastaan edes käyttäisi sen yhteydessä sanaa työtunti. Ennemminkin vaikka hupitunti, hyötytunti tai tekotunti…

Keväthuivin kohdalla kastelin ja pingotin lopputuloksen kerrankin huolellisesti, enkä olisi etukäteen arvannut, miten paljon tuo toimenpide huivin ulkomuotoa muutti. Tähän asti kun olen suorittanut viimeistelyt vähän niin ja näin. Hankin myös pingostusta varten suoraan Prismasta edullisen retkipatjan, huivin sai siihen näppärästi nuppineuloilla kiinni.

Kevathuivi

Kevathuivi

Naapuritalon pääty oli kuvaushetkellä jo lähes lumeton, joten jos takatalvi ei iske, niin keväthuivi pääsee pian nimensä mukaiseen käyttöön.

Ps. Seuraava huivi on jo puikoilla!

My new shawl – done! Pattern: Seili by Veera Välimäki.