Posts in Lankaostoksilla

Lempikaupunkini Kööpenhamina

Palaan Kööpenhaminaan aina uudestaan ja uudestaan. Jos laskuni eivät ole menneet sekaisin, olen vieraillut Tanskan pääkaupungissa jo kahdeksan kertaa. Tuorein visiitti oli viime viikonloppuna ystäväni Annakaisan houkuteltua minut mukaansa Haven-festareille. Samalla tuli tutustuttua uusiin maisemiin, Haven järjestettiin Refshaleøenissä viitisen kilometriä kaupungin keskustasta. Siellä suunnalla en ollut aiemmin käynyt.

Viikonloppuun mahtui myös useampi tuttu kohde, taidan olla hieman tapojeni orja… Edellisen reissun tapaan vierailin nytkin Louisianan modernin taiteen museossa, herkuttelin Motherissa ja kävin lankaostoksilla Sommerfuglenissa.

Suuntasin lankakauppa Sommerfugleniin heti sen auettua klo 10 ja viivyin yli tunnin! Oli ihana tutkia etenkin Isager-hyllyä ja pohtia värivalintoja kaikessa rauhassa. Olin ottanut mukaan pätkät minulta jo löytyviä Tvinnin värejä, ja aika tuntui suorastaan pysähtyvän kun mallailin niille uutta kaveria. Päädyin lopulta vaaleaan vyyhtiin ja sävyyn 6s. Nyt on materiaalia useampaankin hyvän kokoiseen syyshuiviin.

Ostin myös ihanan pehmoista Alpaca kakkosta (50 % merinovillaa ja 50 % alpakkaa), yhdestä vyydistä saa tehtyä Ginger-kämmekkäät. Minulla on jo vihreät kämmekkäät, nyt halusin hieman hillitymmän sävyn. Kuvailisin valitsemaani väriä 60 tummaksi luumuksi, se sopii täydellisesti kuulaisiin aamuihin ja viileisiin syysiltoihin.

Vierailin toki viikonlopun mittaan myös uusissa kohteissa. Kivoimmaksi niistä nousi Mad & Kaffe, missä kävimme sunnuntaina aamiaisella. Tarjonta oli sekä kaunis että maukas, ehdottomasti sen pienen odottelun arvoinen, jonka pöydän saaminen vaati! Ja siinä odotellessa saattoi jo miettiä tilauksensa valmiiksi, listalta kun tuli valita 3, 5 tai 7 pientä annosta. Valitsin viisi ja annan erityissuosituksen chia-vanukkaalle. Myös avokadon, chiliöljyn ja manteleiden yhdistelmä oli mahtava. Nam!

Copenhagen, my favorite city. If you want a great breakfast, go to Mad & Kaffe!

Raitapaita kesäksi

Toisista ohjeista tietää heti, että juuri tämän minä haluan toteuttaa. En epäröinyt hetkeäkään, kun näin Pam Allenin Quince & Co.:lle suunnitteleman ihanan puuvillaisen Bobbie-raitaneuleen.

Helsingistä ei Quince & Companyn lankoja saa, enkä halunnut jäädä odottelemaan nettitilauksen saapumista, joten suuntasin tsekkaamaan Snurren puuvillalankavalikoiman. Se kannatti, sillä hollantilainen Scheepjes Catona -puuvilla tarjosi juuri etsimäni sävyt.

Kotona neuloin vielä mallitilkun, ja tiheyden täsmättyä pääsin tositoimiin. Raitapaitani etenee mukavaa tahtia!

Nothing says summer like stripes. Bobbie, the loveliest pullover right now!

Lankaostoksilla Kiotossa

Kotiuduin eilen parin viikon reissulta Japanista. Lensimme Helsingistä Osakaan, mistä jatkoimme heti matkaa Kiotoon. Olinkin selvitellyt etukäteen Kioton lankakauppatarjontaa, sillä suunnitelmana oli ostaa reissusta kivaa lankaa ja aloittaa uuden huivin neulominen. Puikot otin mukaani jo Suomesta.

Amirisu on japanilainen neulontalehti, ja brändillä on lankakaupat Kiotossa ja Tokiossa. Kohde olikin selvillä oitis kun Amirisun Walnut-kaupat Google-haulla löysin. Suuntasimme Kioton Walnut-kauppaan heti toisena reissupäivänä. Nimi Amirisu kääntyy neulovaksi oravaksi (amu = knitting ja risu = squirrel), joten Walnut on aika ilmeinen nimi kaupalle. Sen logossakin komeilee orava puikkoineen.

Neulelankojen lisäksi valikoimissa oli mm. mahtavia kirjontasettejä. Niiden valmistaja eli Studio MME kannattaa pistää mieleen!

Tarjolla oli myös laaja valikoima kirjoja ja lehtiä. Aika paljon japaniksi, mutta mukava valikoima myös englanniksi. Esimerkiksi Laine Magazine Suomesta, terkkuja vaan Jonnalle ja kumppaneille! ;)

Lankamerkeistä etenkin Isager, Brooklyn Tweed, Woolfolk ja Quince & Co. olivat isosti edustettuina. Olisi kuitenkin tuntunut hassulta ostaa Japanista esimerkiksi tanskalaista Isageria, joten halusin valita jotain spesiaalimpaa. Woolfolkin pehmoiset vyyhdit olivat jääneet mieleeni jo viime syksyltä, jolloin ihastelin niitä lankakauppa Kerän pop up -myymälässä Helsingin Katajanokalla. Minulla oli jo valmiiksi katsottuna ohje pipoon, ja kännykässä muistissa oikeat värit. Siispä ostin kaksi vyyhtiä Woolfolkia:

* SNO 1 (black and white)
* TYND 15

Niiden lisäksi valitsin ne varsinaiset huivilangat eli kaksi vyyhtiä uutta tuttavuutta nimeltä Hey Lady Hey. Kuten monet ihanat käsinvärjätyt langat, sekin on lähtöisin Yhdysvalloista. Aloitin huivin vielä samana päivänä tutulla ja hyväksihavaitulla ohjeella. Se ei vaadi liikaa keskittymistä, joten huivia oli huoletonta neuloa reissun päällä. Mitään japanilaista en tällä kertaa hankkinut, vaikka hetken harkitsinkin Daruma Threadin kirjontalankoja.

Vierailin reissun mittaan myös kahdessa muussa lankakaupassa: Keitossa Tokiossa ja Masuzakiyassa Osakassa. Eivät hullumpia nekään, mutta Walnut Kyoto oli ehdoton ykkönen.

I travelled to Japan and visited some nice yarn stores there, of course! The loveliest one was Walnut in Shijo Karasuma, Kyoto.

Kudontakurssilla

Aloitin tammikuussa työväenopiston kudontakurssin. Aiempi kokemukseni kangaspuilla kutomisesta oli pyöreä nolla, joten on ollut tosi kiehtovaa opetella uutta! Kevään mittaan on tarkoitus toteuttaa kaksi työtä, laudeliina puuvillapellavasta sekä villahuopa.

Tähän mennessä olemme luoneet loimet, kiertäneet ne tukille ja valmistelleet kangaspuut kudontakuntoon. Loimien värit valittiin yhdessä, sillä loimme kumpaankin työhön pitkät yhteisloimet, joista riittää jokaiselle kurssilaiselle. Villahuovan loimessa on kolmea eri harmaan sävyä ja pituutta peräti 30 metriä. Loimi palmikoitiin luomapuista komealle letille.

Laudeliinan loimi valmistui ekana, ja pääsin jo vähän kokeilemaan kutomista. Todella koukuttavaa puuhaa! Saa tosin nähdä, mitä mieltä olen ensi viikolla, jolloin minun on määrä kutoa oma laudeliinani alusta loppuun. Eniten jännittää se, miten onnistun liinan reunojen kanssa. Tavoitteena on tietysti siistit ja suorat reunat, mutta eiköhän laudeliina pääse käyttöön, vaikka reunoissa olisi vähän siksakkia…

Loimilankojen värit valittiin yhdessä Lankavan Esito-huopalangan ja Bockens-puuvillapellavan värikartoista. Kudelangat jokainen valitsee sitten tiettykin itse, ja se olikin helpommin sanottu kuin tehty. Halusin käyttää samoja lankoja kuin loimissa, joten tein retken Espoon Soukkaan. Siellä on Menita Outlet, valtava lankamyymälä kahdessä kerroksessa – ja hyvä valikoima nimenomaan Lankavan kudontalankoja.

Etenkin villahuovan värit oli paljon helpompi valita vyyhtejä vertaillen kuin värikartan pienistä langanpätkistä. Ei valinta toki silti liian helppoa ollut, vietin vyyhtien äärellä pitkän tovin ja vaihdoin myös värivalinta-aiheisia mielipiteitä lankakaupassa asioineen ihan oikean mummon kanssa.

Soukan myymälä oli niin kiehtova, että sinne tulee varmasti palattua uudelleenkiin. Kuteet ja loimilangat olivat alemmassa kerroksessa, neulelangat ja -tarvikkeet ylemmässä. Ilokseni myös huomasin, että jahka Länsimetro joskus aukeaa, pääsee sillä näppärästi Soukkaan ja ihan kivenheiton päähän Menitasta.

Trying some weaving…

Kädentaitomessut Katajanokalla

Suuntasin eilen Helsingin Katajanokalle. Wanhassa Satamassa on tänä viikonloppuna käynnissä Helsingin Kädentaitomessut. Tarjolla oli runsaasti käsintehtyjä käyttö- ja koriste-esineitä sekä ennen kaikkea materiaalia omiin käsitöihin. Minua kiinnosti tietenkin eniten messujen lankatarjonta, ja eritoten lankakauppa Titityyn osasto.

Helsingin Kädentaitomessut

Kädentaitomessut järjestetään Helsingissä ymmärtääkseni kahdesti vuodessa, tai ainakin vierailin keväällä Wanhassa Satamassa vastaavilla messuilla. Seuraava kerta puolestaan näyttäisi olevan 4.-5.3.2017. Näytteilleasettajista iso osa oli tuttuja, ja useampikin osasto sijaitsi juuri samassa kohdassa kuin viime keväänä.

Messuseurakseni sain tuttavani Lauran, mikä oli paitsi ihanaa, myös hivenen petollista, sillä lietsoimme toinen toistamme lankaostoksiin… Aluksi maltoimme kuitenkin kiertää messut kokonaisuudessaan pysähtyen vasta lopuksi lankaostoksille.

Helsingin Kädentaitomessut

Vuorelman osastolla ihastelin sekä ryijyjä että Veto-neulelankaa. Isohkon ryijyn toteuttaminen kiinnostaisi kovasti, mutta sellaiselle ei oikein ole paikkaa nykyisessä kodissamme. Materiaalit olisivat myös varsin arvokkaat, joten ryijyn toteuttamisen aika ei ole vielä. Onneksi ihastelu ja haaveilu eivät maksa mitään.

Tekniikka minulla on kyllä jo hallussa, sillä osallistuin pari vuotta sitten ryijykurssille.

Helsingin Kädentaitomessut

Eniten messuaikaa vierähti Titityyn osastolla. Siellä ihastelin muun muassa Tukuwoolin ja Isagerin lankoja.

Tukuwoolin uusi värikartta on kertakaikkisen ihana, ja väreillä on myös ihastuttavat nimet. Mielestäni langan nimi on iso osa kokonaisuutta (tämä koskee myös huulipunia ja kynsilakkoja!). Tukuwoolin Fingeringiä löytyi kuitenkin jo omasta takaa viisi vyyhtiä, joten lisää ostan vasta kun ne on neulottu.

Myös Isagerin langat jätin tällä kertaa hyllyyn, Spinniä on jo yhden villapaidan tarpeiksi. Nyt olisin kaivannut lisää Tvinniä, mutta sitä ei harmikseni ole Titityyn valikoimissa – Tvinni on suosikkejani mitä huivilankoihin tulee. (Olisikohan tässä hyvä tekosyy matkustaa taas Kööpenhaminaan, Sommerfuglen-lankakaupassa on huippuhyvä Isager-valikoima…)

Sen sijaan nappasin Hedgehog fibresin Sock yarnia sävyssä graphite. Tumma ja tasapainoinen väri sopii hienosti minulta jo löytyvien vaaleiden ja räiskyvien sävyjen kaveriksi. Sock yarnia olisin mielelläni kotiuttanut useammankin värikkään vyyhdin, mutta onnistuin kuin onnistuinkin hillitsemään itseni – terkkuja vaan Lauralle! ;)

Aivan yhteen vyyhtiin ostokseni eivät kuitenkaan jääneet, sillä halusin tutustua johonkin itselleni uuteen lankaan. Valintani oli Louhittaren luolan Väinämöinen värissä tilhi. Väri suorastaan huusi nimeäni, ja langasta syntyvät ihanat villasukat. Kassalla vielä kuulin, että kyseessä oli toden totta uutuusväri: olivat odottaneet Louhittaren kuormaa auto jo muuten messulankoja täynnä ja lähtövalmiina. Huippua, että odottivat!

Helsingin Kädentaitomessut

Helsingin Kädentaitomessut

Kotimatkalla poikkesin vielä lankakauppa Kerän ja kangaskauppa Ikasyrin yhteisessä pop up -myymälässä niin ikää Katajanokalla osoitteessa Satamakatu 5. Hypistelin aikani huippupehmeitä Woolfolkin lankoja, mutta maltoin jättää ne hyllyyn. Tämän lankamerkin pariin palaan varmasti joskus tulevaisuudessa, etenkin kaksivärinen Sno on vangitsevan ihana lanka.

Knitting takes balls!

Neulefestareilla

Tänä vuonna olen kesäreissuillut vain kotimaan maisemissa. Sana vain on tosin tässä yhteydessä huono, sillä reissuni ovat olleet mahtavia. Toissaviikonloppu kului Turun Ruisrockissa (neuletyö tiettykin mukana festarirepussa), viime viikolla matkasin ensin vanhempieni luo Mikkeliin ja sieltä lauantaina Jyväskylään Jyväskylän Kesän Neulefestareille!

Jyväskylän neulefestarit

Neulefestaripäivä alkoi omalta osaltani Veera Välimäen mainiolla Rakkaudesta raitoihin -kurssilla. Nopeasti vierähtänyt kolmetuntinen oli nimensä mukaisesti omistettu raidoille: miten lisätä neuleisiin raitoja, millaisia eri tapoja värin vaihtamiseen on, miten valita värit… Kurssi oli ihanan inspiroiva ja opetti monen monta uutta tekniikkaa. Erityisesti innostuin puolenvälin raidoista, joita on hyödynnetty esimerkiksi Veeran ohjeessa Halfway There.

Kurssin lopussa koin myös ahaa-elämyksen briossi- eli patenttineuleen suhteen. Sehän on tosiaankin vain tavallista patenttineuletta, eli ei ollenkaan niin haastavaa kuin neuleen ulkonäöstä voisi arvailla. Olisi kannattanut tutustua tekotapaan aiemmin… Tein jo parikin pientä harjoitustyötä, että sain tuntumaan siihen, miten pääväri ja kontrastiväri valmiissa neulepinnassa vuorottelevat – omanlaistaan raitaa kun kaksivärinen patenttineulekin on.

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo

Kurssin jälkeen suuntasin lankamarkkinoille Toivolan vanhaan pihaan. Oli huikeaa päästä ihastelemaan runsasta valikoimaa ja nähdä eri lankamerkkien kauniita sävyjä livenä. Netistä katsottaessa sävyt kun eivät koskaan toistu täysin realistisina.

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo

Ikimuistoisimman vaikutuksen teki Kässäkerho Pom Pom. Kuopiolainen kässäkerho oli muutes tehnyt vaikutuksen myös Hupsistarallaa-blogin Terhiin. Itse kuulin Kässäkerho Pom Pomista ensimmäisen kerran kuopiolaislähtöiseltä ystävältäni Marilta (terkkuja ja kiitos vinkistä), joten halusin tsekata myyntipöydän huolella.

Katseeni vangitsivat etenkin Pom Pom -tuotteet, siis ä-ly-i-ha-nan väriset kotimaassa (ja arvatenkin juuri Kuopiossa) värjätyt langat. Ensin ihastelin ”sattumia sisältävää” Donegal Sockia, mutta BFL Sockin sävyt veivät lopulta voiton. BFL eli Bluefaced Leicester kiehtoi myös materiaalina. Saas nähdä pääsevätkö vihertävä ja kellertävä lanka samaan työhön, vai eroaako kaksikon matka lopulta.

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo

Piipahdus lankakauppa TitiTyyssä oli myös antoisa. Upean valikoiman ohella kaupparakennus itsessään oli ihastelun arvoinen, ja rakennus sijaitsi siis Toivolan vanhan pihan laidalla, eli juurikin paraatipaikalla.

TitiTyystä tein hieman ”tylsiä” ostoksia, eli Madelinetoshin Tosh Merino Lightia sävyssä Onyx (lue: mustaa lankaa). Lisäksi hankin pari vyyhtiä Tukuwoolia aiemman varastoni täydennykseksi, nyt on mistä neuloa syksyllä kirjoneulelapasia. Tukuwoolin uudistettu värikartta on muuten ihanasti nimetty, omia suosikkeja ovat uupo, ujo ja syli.

Päivällä TitiTyyssä oli melkoinen tungos. Piipahdinkin sisällä vielä uusiksi juuri ennen kotiinlähtöä, jolloin sain napattua kuvan ilman väenpaljoutta. TitiTyyhyn ja Jyväskylään haluan kyllä palata joskus tavallisena arkipäivänä oikein ajan kanssa. Kaupungissa vieraileville suosittelen myös mahtavaa paperikauppaa nimeltä Harjun Paperi osoitteessa Yliopistonkatu 6 B.

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo

2016-07-16 Henkinen mummo
Valkoinen alpakka oli melkoinen linssilude!

2016-07-16 Henkinen mummo

Lankaostosten jälkeen ohjelmassa oli fiilistelyä, lasillinen valkoviiniä ja kahvittelua. Festareiden iltajuhlaan en osallistunut, sillä paluukyytini Mikkeliin lähti jo klo 17. Sekään ei tosin harmittanut, sillä Jyväskylästä suuntasin vanhempieni kesämökille Mikkelin lähistölle, ja menimme vielä illan päälle sienimetsään. Kaikkinensa mahtava päivä siis.

Jyväskylä Summer Knit Festival 2016, absolutely fabulous!

Mustaa Malabrigoa

Suunnitteilla on jälleen uusi huivi. Minulla on useampikin värikäs huivi (ja pari keskeneräistä), joten hillitsin itseni viimeksi Snurressa ja ostin neljä vyyhtiä mustaa huivilankaa! On jo korkea aika neuloa yksivärinen huivi, joka on sitten helppo yhdistää värikkäisiin vaatteisiin.

Olen enemmän kuin tyytyväinen värivalintaani – siitäkin huolimatta, että  Malabrigon Baby Silkpaca -langan värikartta on huikea. Snurren verkkokaupassa näyttäisi olevan vielä muutamaa väriä jäljellä, minä sain viimeiset mustat vyyhdit.

2016-05-06 Henkinen mummo

2016-05-06 Henkinen mummo

Lanka itsessään vaikuttaa mahtavalta, Baby Silkpaca on 70 % alpakkaa ja 30 % silkkiä. Kerin tänään ensimmäisen vyyhdin, ihanan ohutta ja pehmoista. Enää uupuu sopiva ohje, joten aivan kuten Snurren sivuillakin sanotaan: Nyt on vain löydettävä oikea huivimalli!

Pitsistä en niin välitä, mutta jotain tekstuuria huiviin voisi tulla. Googlaus alkakoon.

Malabrigo Baby Silkpaca, oh what a lovely yarn!

Lankakaupoilla Lontoossa

Viime viikolla toteutin haaveeni ja matkustin lankakaupoille Lontooseen. Olen vieraillut kaupungissa useamman kerran aiemminkin, joten ”pakolliset nähtävyydet” on koluttu jo takavuosina. Tällä kertaa ohjelmassa oli vain kiireetöntä hengailua, kahvittelua, kivoja ravintoloita ja niitä lankakauppavierailuja!

Loop_01_henkinen_mummo

Loop_02_henkinen_mummo

Ensimmäinen lankakohde oli Loop. Angel-metroaseman läheisyydessä sijaitseva puoti oli juuri niin ihana kuin olin etukäteen aavistellutkin. Soma voisi olla sopiva sana tätä kauppaa kuvaamaan: kauniisti koristelu näyteikkuna, lautalattiat ja hyllyt täynnä ihanuuksia. Loop on Brooklyn Tweedin lippulaivamyymälä Euroopassa, joten minulla oli jo etukäteen ostoslista valmiina: 9 vyyhtiä Loftia. Värejä en kuitenkaan ollut miettinyt valmiiksi, joten valinta otti aikansa. Onneksi lomalaisella ei ollut hoppua!

Ihastelin kaikessa rauhassa myös muun tarjonnan, esillä oli kirjoja, pussukoita, puikkoja, kirjontalankoja… Loft-vyyhtien lisäksi kangaskassiin pakattiin vähän muutakin (sinänsä hyvä, että ostossuunnitelma oli valmiina, koska Loopista olisi voinut ostaa kaiken), mutta niistä lisää tuonnempana – samoin kuin siitä, mitä uusista langoistani syntyy.

I_Knit_01_henkinen_mummo

I_Knit_02_henkinen_mummo

I Knit London puolestaan oli pienehkö pettymys. Etukäteen olin katsellut etenkin Waterloossa sijaitsevan kaupan itse värjättyjä I Knit or Dye -lankoja, mutta niissä oli monessa mukana metallin sävyjä, jotka olivat itselleni ehdottomasti liikaa. Myöskään baarikaappi liikkeen perällä ei tehnyt vaikutusta – olimme ystäväni kanssa ainoat asiakkaat, ja olisi tuntunut ihan pöhköltä tilata pullollinen olutta (niin hyvä yhdistelmä kuin neulominen ja yksi olut onkaan). Sohva oli kyllä kutsuva, mutta se oli miehitetty kahden pikkukoiran toimesta, joten jatkoimme suht nopeasti matkaa.

Knit_Whit_Attitude_02_henkinen_mummo

Knit_Whit_Attitude_01_henkinen_mummo

Loopin ohella Lontoon ihanimman lankakaupan tittelistä kisaakin Knit with attitude. Sympaattinen puoti sijaitsee Hackneyssä, minne köröttelimme punaisella kaksikerroksisella bussilla. Vierailumme ajoittui lauantaille (30.4.), jolloin sattui olemaan myös Yarn shop day 2016. Itselläni moinen erikoispäivä oli mennyt täysin ohi, joten sen kunniaksi järjestetty suklaakakkutarjoilu oli makoisa yllätys.

Oli mahtavaa kohdata viimeinkin Wool and the Gang -lankoja, sillä olen ihastellut niitä Instagramissa monet kerrat. Olen tilannut suht paljon lankaa netistä, mutta on aina eri juttu päästä ottamaan tuntumaa omin käsin ja nähdä värisävyt livenä. Kaikkein parasta KWA-puodissa oli kuitenkin sen pyörittäjä, Norjasta lähtöisin oleva Maya. Sympaattinen nainen ehti kertoa monta tarinaa kakunsyönnin lomassa.

Samoissa tiloissa tämän lankakaupan kanssa toimii Of Cabbages & Kings – galleria, joten lankojen ja käsityötarvikkeiden lisäksi tarjolla oli runsaasti koruja ja printtejä.

Breakfast_Club_henkinen_mummo

Hotellimme oli Islingtonissa Angel-metroaseman läheisyydessä (Loop-lankakaupan sijainti saattoi hieman vaikuttaa hotellin valintaan…). Kävelymatkan päässä oli paljon kivoja kahviloita ja ravintoloita. Eritoten tykkäsin The Breakfast Clubista, joka sijaitsi Camden Passagella ihan Loopin lähellä, ja vappulounaan nautimme kasvisravintolassa nimeltä The Gate (Ullalle kiitos suosituksesta!).

Reissun parhaan Gin & Tonicin tarjosi Casa Blue Brick Lanella, cappuccinoja puolestaan tuli nautittua niin monta, että laskut menivät sekaisin.

Yarn shopping in London: Loop, I Knit and Knit with attitude. Awesome!

 

Bowie-huivi

Instagram on aika hurja paikka. Seuraan siellä etenkin monia ulkomaisia neulebrändejä, ja toisinaan kuvavirran selaaminen tulee kalliiksi! Tammikuussa päädyin @republicofwool-seuraajaksi, ja muutamaa iltaa myöhemmin olinkin jo tehnyt lankatilauksen Jenkeistä.

Olin sopivasti linjoilla, kun Republic of Woolin nettikauppaan oli tullut pieni Bowie – Twist Fingering -erä myyntiin. Tilasin sitä oitis kaksi vyyhtiä eli yhden huivin tarpeiksi, ja puolta tuntia myöhemmin kyseinen erä olikin jo loppuunmyyty. Kannatti toimia ripeästi!

Republic of Woolin Michele postitti tilaukseni seuraavana päivänä, Suomeen langat matkasivat Ameriikasta parisen viikkoa. Odottaminen tulliselvityksineen kannatti, lanka neonvärivivahteineen on hurjan kaunista.

Toroni-huivi Repulic Of Woolin langasta
Bowie – Twist Fingering, 80 % Superwash Merino Wool / 20 % Nylon

Sopiva huivimallikin löytyi nopsasti Work even -blogista. Ohje on hirmuisen helppo, nurjia kerroksia heittelin väliin ihan fiilispohjalta. Ne tuovat mukavaa säröä kokonaisuuteen.

Tekemiseen kului ilta poikineen, mutta huivit ovat siitä mukavia käsitöitä, että ne on helppo napata mukaan erilaisiin menoihin. Kotisohvan ohella neuloin tätä huivia muun muassa yhden ystäväni keinutuolissa, toisen nelikymppisillä, bussissa, lähijunassa ja kaukojunassa.

Toroni-huivi Repulic Of Woolin langasta
Herra Tiikeri ja 200 grammaa huivia!

Tämä oli hyvä ohje – huivi oli valmis silloin kun lanka oli lopussa.

Yarn: Bowie – Twist Fingering
Pattern: Toroni Shawl

Uusi ihastus: Madelinetosh

Puikoilla on nyt uusi lankatuttavuus: Madelinetoshin Tosh Merino Light. Tähän(kin) lankaan törmäsin ekana Instagramissa, siellä vilahteli jo viime syksynä maistiaisia Madelinetoshin uudesta herkullisesta värikartasta. Muistan nähneeni kuvia ainakin Found Pottery -väristä, ja sisällytinkin sitä tilaukseeni, kun uudet värit olivat viimein saatavilla. Suomessa Madelinetoshin lankoja myyvät ainakin Kerä Tampereella, TitiTyy Jyväskylässä ja Snurre Helsingissä.

Omani tilasin TitiTyystä, ja toimitus oli supernopeaa. Tein tilauksen torstai-iltana ja langat olivat minulla lauantaina. Siinä on kieltämättä puolensa, että lähipostini on R-kioskin yhteydessä, paketit kulkevat myös viikonloppuisin.

Madelinetosh Tosh Merino Light
Värit ylhäältä alas: Electric Rainbow, Found Pottery ja Stovepipe.

Tähän mennessä olen ennättänyt neuloa vasta mallitilkun, mutta olen täysin myyty jo nyt: hohtavanväristä ja huippupehmeää villaa.

Madelinetosh Tosh Merino Light
Yksisarvisen hännät Neon Peach ja Edison Bulb.

Uutta minulle olivat myös pikkuvyyhdit samaa lankaa. Unicorn Tails -nimellä kulkevissa vyyhdeissä on 48 metriä Tosh Merino Lightia. Suorastaan nerokas idea, sillä ärhäkkää tehosteväriä riittää helposti perusvyyhtiä pienempi määrä.

Unicorn Tails mini skeins by Madelinetosh, what a brilliant concept!