Perjantaina palasin Keravalle pehmeän taiteen pariin. Our Pink House, Meidän pinkki talomme, ihastutti aiemmin syksyllä, nyt hurmaannuin Keravan taidemuseon Näkyväksi neulottu -näyttelystä. Taide- ja museokeskus Sinkkaan on koottu upea ja ältsin inspiroiva lankapohjaisten teosten kokonaisuus. Näyttelyn on kuratoinut taiteen tohtori Minna Haveri, joten ei ollut yllätys, että muutamat näyttelyn töistä olivat tuttuja myös Haverin Pehmeä taide -kirjasta.

Näkyväksi neulottu

Näkyväksi neulottu

Mukana on muun muassa virkkausta, kanavatöitä, kirjontaa ja ryijyjä. Isoimman vaikutuksen tekivät Liisa Hietasen virkaten ja neuloen toteutetut teokset, kuten elävän oloiset ihmishahmot, joiden jokainen yksityiskohtakin tuntui tarkkaan mietityltä. Totta kai Tapiolla on lenkkarit jalassa ja kuulakärkikynä rintataskussa. Pehmeä taide -kirjassa Tapiosta ja kumppaneista sanotaan näin:

Hietasen teokset esittävät uskottavia persoonia, mutta tarjoavat samalla yleistyksen. Samalla ne tekevät näkyväksi sen, ettei ihmisten joukossa ole olemassa keskiarvoa, sillä läheltä tarkasteluna jokainen on yksilöllinen ja erilainen.

Uskottavia hahmot todella olivat, sillä lukemaan istahtanutta Veijoa luulin nopealla ensivilkaisulla eläväksi. Myös Hietasen työstämiä kauppakasseja piti vilkuilla useampaan kertaan – ihailevalla katseella tietysti. Tavallaan hurjan arkista ja tavallaan taas kaikkea muuta.

Näkyväksi neulottu

Eritoten minua puhutteli teos nimeltä Vapaa/varattu. Napataanpa taasen lainaus Pehmeä taide -kirjasta: Hietasen teos julistaa, ettei mikään aihe ole merkityksetön taiteessa tai niin tuttu etteikö sitä voisi kuvata kiinnostavasti.

Virkattu wc-koppi tosin viehätti itseäni myös siitä syystä, että meille on suunnitteilla pienimuotoinen kylpyhuoneremontti, ja lattiaan on mietitty juurikin tuollaisia kuusikulmaisia tummia kaakeleita. Tällainen pehmeä versio ainakin näyttää oikein hyvältä…

Näkyväksi neulottu

Niina Mantsisen graffitiryijyt oli toteutettu tuftaten (kuvassa Tera). Tekniikkana tuftaus oli minulle uusi tuttavuus, joten halusin vähän selvitellä (lue: googlata) sen taustoja: kangas pingotetaan kehikkoon ja lankaa pistellään työn läpi tuftausneulalla. Kyseinen tekniikka on kangaspuita ketterämpi, joten se mahdollistaa epäsäännöllisen muodon.

Huh, graffitiryijyt ovat valtavan hienoja. Ja oikeastaan vasta ne saivat ajattelemaan, että toden totta, ryijythän ovat perinteisesti neliöitä tai suorakulmioita.

Näkyväksi neulottu

Näyttelystä jäi elävästi mieleen myös Noora Schroderuksen setelisarja. Setelien merkkihenkilöt olivat saaneet täysin uudet kuontalot, ja sitä myötä uuden identiteetin. Mykistävän pikkutarkkaa ja oivaltavaa työtä!

Kuvia näyttelystä tuli otettua enemmänkin, mutten jaa niitä tässä sen enempää. Sen sijaan kannustan suuntaamaan Keravalle, Näkyväksi neulottu – Yarn Visions -näyttely on esillä aina 5.3.2017 asti.

The Yarn Visions exhibition @ Kerava Art Museum until 5.3.2017.

Leave A Comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *