Minun ikioma keväthuivi

Viime viikolla se valmistui, uusi keväthuivini! Malli on Veera Välimäen iki-ihanasta Huivileikki-kirjasta. Kyseessä on malli nimeltä Seili, ja täytyy sanoa, että värit tekevät huivin yleisilmeelle tosi paljon. Ohjeen huivi on sinipunaharmaa, ihan eri maailmasta kuin oma versioni – mukavia molemmat!

Oman vaikutuksensa antaa toki myös lanka ja käytetty puikkokoko. Tikutin huivini Isagerin Tvinni-langasta kolmen ja puolen millin puikoilla, joten lopputuloksesta tuli mukavan ”ilmava”. Olen tehnyt Veera Välimäen ohjeilla muitakin huiveja, ensimmäinen laatuaan oli Color Affection. Sekin syntyi Isager Tvinni -merinovillasta, jota olisi itseasiassa vielä jäljellä parinkin huivin tarpeiksi. Olen käyttänyt Color Affectioniani hurjan paljon, se kaipaisi ehkä jo pientä parsimistakin, mikä toki tekee siitä entistäkin rakkaamman huivin.

Veera Välimäen ohjeissa paljon käytettyjä lyhennettyjä kerroksia on mukava neuloa. Huivin saa nopsasti alulle lyhyitä kerroksia neuloen, ja pian puikoilla onkin kuin huomaamatta jo kolminumeroinen silmukkajengi. Työtunteja en ole koskaaan laskenut, mutta huivin edetessä kerroksilla alkaa olla melkoisesti mittaa. Pitäisköhän joskus kellottaa yhden pitkän kerroksen neulomisaika? Toisaalta neulominen on niin mukavaa puuhaa, etten oikeastaan edes käyttäisi sen yhteydessä sanaa työtunti. Ennemminkin vaikka hupitunti, hyötytunti tai tekotunti…

Keväthuivin kohdalla kastelin ja pingotin lopputuloksen kerrankin huolellisesti, enkä olisi etukäteen arvannut, miten paljon tuo toimenpide huivin ulkomuotoa muutti. Tähän asti kun olen suorittanut viimeistelyt vähän niin ja näin. Hankin myös pingostusta varten suoraan Prismasta edullisen retkipatjan, huivin sai siihen näppärästi nuppineuloilla kiinni.

Naapuritalon pääty oli kuvaushetkellä jo lähes lumeton, joten jos takatalvi ei iske, niin keväthuivi pääsee pian nimensä mukaiseen käyttöön.

Ps. Seuraava huivi on jo puikoilla!

—

My new shawl – done! Pattern: Seili by Veera Välimäki.